Hyppää sisältöön

Etusivu Työkyky on tasa­painoa – näin huoleh­dit siitä

Työkyky on tasa­painoa – näin huoleh­dit siitä

Aiheet

  • Jäsenetu
  • Työnhaku
  • Työttömyys

Työkyky on tasapainoa omien voimavarojen ja erityisesti työn tai työnhaun vaatimusten välillä. Miten omilla valinnoillaan voi huolehtia työkyvystään? Entä mistä saa apua, jos työkyky heikkenee?  

Juttua varten on haastateltu Terveystalon johtavaa työkykyvalmentajaa Riia Astola-Pöllästä ja vastaavaa työkykyvalmentajaa Raija-Liisa Kokkoa. 

Mitä työ­kyky tarkoittaa? 

Työkyky koostuu terveydestä, osaamisesta, motivaatiosta ja työolosuhteista sekä ennen kaikkea siitä, miten nämä tukevat jaksamista ja suoriutumista arjessa. Myös omalla asenteella on väliä: työn tai työnhaun mielekkyys vaikuttaa merkittävästi työkykyyn. Lisäksi esimerkiksi johtamisen laadulla ja työyhteisön ilmapiirillä on vaikutusta. 

Työkyky ei ole pysyvä tila, vaan se muuttuu arjessa ja elämäntilanteiden mukana. Siksi hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen sekä arjen tasapaino ovat tärkeitä läpi koko elämän.  

Mikä heiken­tää työkykyä? 

Työkykyä voivat horjuttaa monenlaiset tekijät, niin työstä tai työnhausta kuin muustakin elämästä kumpuavat. Epäergonomiset työvälineet, turvattomat olosuhteet ja kuormittava ympäristö voivat aiheuttaa fyysisiä vaivoja ja väsymystä. Toisaalta epäselvä johtaminen, puutteellinen viestintä ja heikko tuki työyhteisössä lisäävät henkistä kuormaa.

Myös terveysongelmat, riittämätön osaaminen tai jatkuva stressi voivat nakertaa jaksamista. Kun työn tai työnhaun mielekkyys katoaa ja motivaatio laskee, on vaikea löytää voimia jatkaa.

On hyvä tiedostaa, että työkyky ei useinkaan heikkene vain yhdestä syystä, vaan monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

Miten työttö­myys koettelee työ­kykyä?

Varsinkin pitkittynyt työttömyys voi heijastua sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen. Taloudelliset huolet ja epävarmuus voivat lisätä stressiä ja viedä energiaa.

Työyhteisön ja päivittäisten rutiinien puuttuminen voi kaventaa sosiaalista verkostoa ja heikentää kokemusta omasta toimintakyvystä. Työhön paluu voi vaikeutua, jos syntyy puutteita osaamisessa tai esimerkiksi itsetunto laskee kovasti.

Miten omasta työ­kyvystä voi huoleh­tia?

Koska työkyky on monen tekijän summa, sitä voi myös vahvistaa monella tavalla. Perusta on omassa hyvinvoinnissa: riittävä uni, terveellinen ravinto, liikunta ja sosiaaliset suhteet tukevat jaksamista. Myös työn tai työnhaun ja vapaa-ajan tasapaino, palautuminen ja stressinhallinta ovat olennaisia.

Osaamisen kehittäminen ja ammatillinen uteliaisuus pitävät usein mielen virkeänä ja lisäävät hallinnan tunnetta. Ne avaavat usein myös uusia mahdollisuuksia työelämässä.

Millä konkreet­tisilla teoilla voi itse yllä­pitää ja vahvistaa työ­kykyään työssäkäyvänä?

Työssäkäyvänä voit ylläpitää ja vahvistaa työkykyäsi huolehtimalla terveydestäsi. Syö terveellisesti, liiku ja lepää riittävästi. Pidä taukoja työpäivien aikana ja pyri hallitsemaan stressiä.

Työelämä muuttuu ja siksi on tärkeää lisäksi kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan.

Avoin vuorovaikutus työpaikalla auttaa ratkaisemaan haasteita ajoissa. Myös positiivisella asenteella on iso merkitys.

Haluatko tietää lisää? Katso webinaari!

YTK Sytykkeestä löydät tallenteen webinaarista, jonka aiheena on työkyky ja siitä huolehtiminen. Tutustu samalla Sytykkeen muihin sisältöihin – ne helpottavat ja nopeuttavat työnhakuasi. Löydät esimerkiksi:

  • Suoran pääsyn työpaikkailmoituksiin 
  • Työkaluja osaamisesi tunnistamiseen 
  • Työpersoonallisuutesi arvioinnin
  • Ainutlaatuiset kykytestit
  • Ohjeita ja malleja CV:n ja työhakemuksen tekoon 
  • Valmennusta ja asiantuntijoiden vinkkejä 

Entä jos on työ­tön, miten silloin voi yllä­pitää ja vahvistaa työ­kykyään?

Jos työsuhde on päättynyt, omaan hyvinvointiin panostaminen on entistä tärkeämpää. Terveelliset elämäntavat, riittävä lepo ja arjen rytmin säilyttäminen auttavat pitämään kiinni toimintakyvystä. Myös sosiaalisten suhteiden vaaliminen tukee henkistä jaksamista.

Työttömänä on hyvä pysyä aktiivisena. Voit esimerkiksi osallistua kursseille tai koulutuksiin, jotka ylläpitävät osaamista ja tuovat rytmiä arkeen.

Vapaaehtoistyö on erinomainen tapa kehittää taitoja, laajentaa verkostoja ja saada merkityksellisyyden kokemuksia.

Tarvittaessa voit hyödyntää työttömien terveystarkastusta.

Mistä voi saada apua tai tukea, jos työ­kyky heikkenee?

Työssäkäyvänä voit saada tukea työterveyshuollosta. Työterveyshuollon eri toimijat, kuten työterveyslääkäri- ja hoitaja sekä työkykyvalmentaja voivat auttaa selvittämään syitä tilanteelle ja etsimään ratkaisuja. Myös esihenkilön kanssa voi keskustella työn kuormituksesta ja mahdollisista muutostarpeista.

Työttömänä voit saada apua työllisyysalueilta, terveydenhuollosta, Kelasta ja kuntoutuspalveluista. Lisäksi erilaiset järjestöt ja yhdistykset tarjoavat vertaistukea ja keskusteluapua.

Miten voi pysyä mu­kana työ­elämässä, vaikka voimat tai ter­veys olisivat välillä koe­tuksella?

Jos oma jaksaminen tai terveys horjuu, on tärkeää pysähtyä ja selvittää, mistä se johtuu. Onko kyse työn sisällöistä, työkuormasta, elämäntilanteesta vai terveydellisestä syystä? Kun taustatekijät ovat selvillä, apu voidaan kohdentaa oikein ja työkykyä vahvistaa.

Työkyky ei ole pysyvä ominaisuus, vaan asia, jota voi ja kannattaa vahvistaa läpi työuran.

Etuudet: mitä taloudel­lista tukea voi saada työ­kyvyttömänä?

Työkyvyttömyyden perusteella voit saada sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea, tai muun lain mukaista työkyvyttömyyteen liittyvää etuutta.

Työkyvyttömänä sinulla ei yleensä ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos sairastut työttömänä lyhytaikaisesti, ansiopäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa normaalisti, kunhan sairaus ei kestä yli sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Jos sairaus jatkuu pidempään, päivärahaa voidaan maksaa omavastuuajalta, jos olet saanut päivärahaa juuri ennen sairastumistasi.

Yleensä voit saada soviteltua ansiopäivärahaa, jos teet osa-aikatyötä. Etuutta ei kuitenkaan makseta, jos työaikaa lyhennetään omasta aloitteestasi, terveydellisistä syistä tai työterveyshuollon suosituksen perusteella. Myöskään sairausloman aikana aloitettu osa-aikatyö ei oikeuta soviteltuun päivärahaan.