KHO linjasi alusta­työstä – näin se vaikuttaa työttö­myys­turvaan

Aiheet

• Ansioturva
• Työoikeus

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi toukokuussa 2025 merkittävän ratkaisun, joka koski ruokalähettien työoikeudellista asemaa. Ratkaisun mukaan alustapalvelun ruokalähetit katsottiin työskentelevän työsuhteessa eikä itsenäisenä yrittäjänä. Toisaalta KHO katsoi, että ruokalähetteihin ei sovelleta työaikalakia, koska heillä oli työaika-autonomia. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän työaikaansa ei määritellä ennalta eikä työajan käyttöään valvota ja he voivat itse päättää työajastaan.

Päätös nostaa keskiöön monia ajankohtaisia kysymyksiä liittyen alustatalouteen, työmarkkinoiden muutoksiin sekä sosiaaliturvan ja työlainsäädännön rajanvetoihin. Minkälaisia vaikutuksia ratkaisulla on yksittäisille työntekijöille, työttömyysturvaan ja laajemmin suomalaiselle työlainsäädännölle?

Miksi pää­tös on mer­kittävä?

KHO katsoi, että vaikka lähettien työ tapahtui digitaalisen alustan kautta ja sisälsi elementtejä, jotka tavallisesti liitetään yrittäjyyteen, työskentelyyn liittyi kuitenkin runsaasti työsuhteelle ominaisia piirteitä. Näiden perusteella työn katsottiin tapahtuvan työsuhteessa. Ratkaisu osoittaa, että perinteisiä työsuhteen tunnusmerkkejä voidaan soveltaa myös uudenlaisiin työnteon muotoihin.

Olemassa oleva työlainsäädäntö ei aina taivu uusiin työn muotoihin. Alustatyö operoi alueella, jossa työntekijällä voi olla yhtä aikaa yrittäjän itsenäinen asema, mutta työntekijän käytännön riippuvuus. KHO:n ratkaisu vie kehitystä siihen suuntaan, että työn muodosta riippumatta sen sisältö ratkaisee. Tämänkaltaiset oikeustapaukset toimivat osaltaan taustana sääntelyn kehittämiselle.

Työnteon muodot ovat monipuolistuneet, mutta oikeudelliset kategoriat ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa tarkastelua siitä, miten työsuhde ja yrittäjyys määritellään ja miten sosiaaliturva mukautuu näihin muotoihin. Suomessa työskentelee parhaillaan työryhmä, joka valmistelee EU:n alustadirektiivin edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia Suomessa. Direktiivin tarkoituksena on selkeyttää alustan kautta työskentelevien asemaa.

Mitä vaiku­tuksia päätök­sellä on työttö­myys­turvaan?

Päätöksellä ei ole automaattista vaikutusta lähettien työoikeudelliseen asemaan, vaan mahdollinen siirtyminen työsuhteeseen edellyttää työnantajilta toimenpiteitä. Mikäli työ organisoidaan jatkossa työsuhteisena, ruokalähettien oikeudet esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan määräytyvät samoin perustein kuin muilla palkansaajilla.

Työttömyyskassan jäsenyyden näkökulmasta merkitystä on sillä, että henkilö työskentelee työsuhteessa ja työnantaja huolehtii lakisääteisistä sosiaalivakuuttamisen velvoitteista. Ilman näitä edellytyksiä jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyy rajoituksia.

Vaikka KHO:n ratkaisu vahvistaa, että kyseessä on työsuhteessa tehtävä työ, on se ongelmallinen, koska työntekijät jäävät työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Työaikalain tarkoitus on turvata työntekijän lepoajat ja taata kohtuullinen korvaus ylityöstä sekä ilta- ja sunnuntaityöstä. Linjauksella on myös vaikutuksia työttömyysturvaan.

Osa-aikatyön perusteella maksettava sovitellun päivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työnantaja valvoo työaikaa ja työajan lyhennys on todennettavissa.  Koska KHO:n tulkinnan mukaan ruokalähetteihin ei sovelleta työaikalakia, soviteltavaa päivärahaa ei pääsääntöisesti voitaisi maksaa. Poikkeustilanteessa, jos työn luonne tai olosuhteet ovat sellaisia, että kokoaikatyön työaikarajan alittaminen on suurella varmuudella todettavissa muutoinkin kuin tarkalla työajan valvonnalla, soviteltua päivärahaa voitaisiin maksaa. Edellytykset ratkaistaan näissä tilanteissa aina tapauskohtaisesti.

Mitä vaiku­tuksia päätök­sellä on työn­antajille ja alustoille?

Päätös voi edellyttää alustayrityksiltä uudelleenarviointia toiminta- ja sopimusmalleistaan. Osa toimijoista on jo ilmoittanut jatkossa edellyttävänsä läheteiltä y-tunnusta. Ratkaisu osoittaa, että muodollinen asema ei yksin riitä ratkaisevaksi – myös käytännön työjärjestelyillä on merkitystä. Nähtäväksi jää, miten alustayritykset noudattavat KHO:n linjausta.

Lopuksi

On odotettavissa, että vastaavanlaisia ratkaisuja nähdään jatkossa lisää – etenkin kun alustatyö, kevytyrittäjyys ja hybridimuotoiset toimeksiannot yleistyvät. KHO:n päätös osoittaa, että tarvitaan selkeyttävää sääntelyä ja ennakoitavuutta sekä työntekijöiden että toimeksiantajien näkökulmasta. Myös työttömyysturvaa ollaan uudistamassa huomioimaan erilaisten töiden muodot. Parhaillaan on valmistelussa yhdistelmävakuutus, jonka tavoitteena on parantaa turvaa työnteon hybridimuodoissa, joissa yksilö toimii samanaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä.

Paula Virri
lakiasiainjohtaja, YTK Työttömyyskassa