Näin onnistut palkka­neuvotteluissa – asian­tuntijoiden vinkit työn­tekijälle 

Aiheet

• Lakikaveri
• Palkka
• Työoikeus

Palkkaneuvottelut jännittävät monia, vaikka ne ovat luonnollinen ja tärkeä osa työelämää ja urakehitystä. Milloin palkkaa kannattaa pyytää, mitä sillä voi perustella ja mitkä ovat työntekijän oikeudet? Yli 30 vuotta palkka-asioiden parissa toiminut Kirsti Paloniemi vastaa. Lue myös YTK Työelämän johtavan juristin Taija Nummisen tärkeät pointit. 

Työpaikka­ilmoituksessa pyydetään palkka­toivetta. Mitä siihen kannattaa laittaa? 

Ensimmäinen askel on selvittää alan palkkataso. Apuna voi käyttää oman alan työehtosopimusta, joista löytyvät palkkaryhmittelyt ja vähimmäispalkat. Kaikki työehtosopimukset ovat saatavilla Finlexissä. 

– Katso oman ammattisi mukainen palkkataso ja lisää pyyntöön hieman joustovaraa. Näin sinulla on mahdollisuus tulla neuvotteluissa hieman alaspäin”, Kirsti Paloniemi neuvoo. 

Yksi mahdollisuus on myös esittää palkkatoive haitarina, esimerkiksi 3 200–3 500 euroa. Jos taas oma tilanne poikkeaa tavanomaisesta – esimerkiksi alanvaihdon tai pitkän työttömyyden vuoksi – kannattaa ainakin mainita, että palkka on neuvoteltavissa. 

– Työsuhteen alussa sovittu palkka määrittää tasoa usein jopa pariksi vuodeksi eteenpäin, joten tämä hetki on tärkeä, Paloniemi muistuttaa. 

Milloin palkan­korotusta kannattaa pyytää? 

Ensimmäinen oiva hetki tähän on jo työsopimusta tehdessä: palkalle voidaan sopia tarkastelupiste esimerkiksi koeajan jälkeen. 

Korotus on luontevaa ottaa esiin myös silloin, kun työnkuva muuttuu tai vastuut kasvavat. 

– Hyvin karkeana yleisohjeena sanoisin, että palkankorotusta voi pyytää noin 2–3 vuoden välein. Välissä tulevat usein yleiskorotukset, joten jatkuva neuvottelu ei ole tarpeen. 

Miten palkan­korotusta kannattaa perus­tella? 

Palkan keskeisin peruste on tehtävän vaativuus. Jos oma työnkuva on laajentunut tai vastuu kasvanut, se on selkeä peruste korotukselle. 

Toinen tärkeä tekijä on oma osaaminen ja onnistuminen. 

– Palkankorotusta kannattaa perustella konkreettisesti: missä olet onnistunut, mitä osaat ja miten tuot arvoa organisaatiolle, Paloniemi sanoo. 

Pelkkä kyseisessä työtehtävässä tai työnantajalla vietetyt vuodet eivät sellaisenaan yleensä riitä perusteeksi, ellei alan työehtosopimus sisällä kokemukseen sidottuja korotuksia. 

Myöskään omien henkilökohtaisten kulujen kasvaminen, kuten lainakorkojen tai vuokran nousu, eivät yleensä ole työnantajalle riittäviä perusteita.  

Miten palkan­korotuksesta kannattaa keskus­tella? 

Selvitä ensin, kuka asiasta päättää: onko se lähiesihenkilö vai joku muu. Valmistele perustelut huolella ja pyydä tapaamista esimerkiksi sähköpostilla. 

– Vaikka usein sanotaan, etteivät kehityskeskustelut ole palkkaneuvottelut, on mielestäni täysin ok nostaa palkka esille kehityskeskustelun lopussa.  

Yksi asia kannattaa kuitenkin jättää tekemättä: kiristäminen. 

– Lähtemisen uhalla painostaminen jättää huonon vaikutelman ja voi vaikuttaa siihen, miten työnantaja näkee sinut jatkossa, Kirsti Paloniemi huomauttaa. 

Mikä on sopiva koro­tuksen suuruus? 

Yleispätevää vastausta ei ole, koska lähtöpalkat ja palkankorotuksen perusteet vaikuttavat tähän suuresti. Paloniemen mukaan noin 5–10 prosentin korotuspyyntö on kuitenkin monissa tilanteissa realistinen lähtökohta. 

Entä jos palkan­korotusta ei myönnetä? 

Paloniemen mukaan tällöin kannattaa rohkeasti kysyä syytä. 

– Onko kyse yrityksen taloustilanteesta vai koetaanko, etteivät perustelut riitä? Lisäksi kannattaa kysyä, miten omaan palkkaan voisi tulevaisuudessa vaikuttaa. Mitä siis pitäisi tehdä, jotta korotus olisi jatkossa mahdollinen. 

Myös oman organisaation taloustilannetta kannattaa seurata: jos näkymät ovat heikot, voi suosiolla olla järkevää odottaa parempaa ajankohtaa palkankorotuksen pyytämiselle. 

---