Asialli­nen syy riit­tää jatkossa työn­tekijän irti­sanomi­seen

Aiheet

• Lakikaveri
• Työoikeus
• Työsopimus

Vuodenvaihteessa voimaan tullut työsopimuslain muutos vaikuttaa henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Irtisanomiskynnystä on madallettu, ja jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittää asiallinen syy aiemman asiallisen ja painavan syyn sijaan.  

Työsopimuslaki säätää irtisanomisperusteista, eli käytännössä niistä perusteista, joilla työnantaja voi irtisanoa työntekijän. Irtisanomisperusteet jakautuvat henkilöperusteisiin, eli työntekijästä johtuviin syihin ja niin sanottuihin kollektiiviperusteisiin, eli taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin. 

Vuodenvaihteessa 2025-2026 työsopimuslakiin tuli muutos, jonka tarkoitukseksi on kerrottu henkilöperusteisen irtisanomiskynnyksen madaltaminen. Jatkossa irtisanomiseen riittää asiallinen syy, kun aikaisemmin syyn on pitänyt olla sekä asiallinen että painava.  

Laista on lisäksi poistettu vaatimus siitä, että työntekijän on tullut rikkoa velvoitteitaan vakavalla  tavalla. Jatkossa velvoitteiden rikkominen riittää irtisanomisperusteeksi. 

Irti­sanominen edellyt­tää varoi­tusta 

Irtisanominen edellyttää jatkossakin lähtökohtaisesti aina sitä, että työnantaja on ensin antanut työntekijälle varoituksen. Työnantajalla on edelleen velvollisuus puuttua työntekijän menettelyyn ajoissa ja antaa työntekijälle mahdollisuus korjata toimintaansa ennen irtisanomista. Muutos ei siis poista työnantajan velvollisuutta perehdyttää, ohjata ja antaa palautetta työntekijälle. 

Uudelleen­sijoittamis­velvollisuus pois­tui 

Aiemmin työnantajan tuli selvittää, olisiko työntekijälle tarjottavissa muuta työtä irtisanomisen sijaan, jos irtisanomisen syynä on työntekijästä johtuvat syyt. Lakimuutoksen myötä tämä velvollisuus poistui henkilöperusteisesta irtisanomisesta. 

Työnantajalla säilyy kuitenkin edelleen uudelleensijoittamisvelvollisuus niissä tilanteissa, joissa työntekijän työsopimuksen irtisanomista harkitaan työntekijän työtekoedellytysten heikentymisen vuoksi. Uudelleensijoittaminen on voimassa myös taloudellisissa ja tuotannollisissa irtisanomisissa. 

Alisuoriutu­mista ei kirjat­tu lakiin 

Lainsäädäntövalmistelun aikana esillä oli myös ajatus siitä, että alisuoriutuminen olisi nimenomaisesti mainittu laissa perusteena henkilöperusteiselle irtisanomiselle. Lopulliseen lakiin tällaista kirjausta ei kuitenkaan otettu.  

Tämä tarkoittaa sitä, että alisuoriutumista arvioidaan jatkossa kuten ennenkin: tapauskohtaisesti, kokonaisarvioinnin kautta sekä suhteessa työntekijälle asetettuihin vaatimuksiin, saatuun perehdytykseen ja ohjaukseen. 

Mitä irti­sanomis­perustetta koske­vat laki­muutokset tarkoit­tavat käytän­nössä? 

Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan aina kokonaisharkinnalla ja oikeuskäytäntö on vuosikymmenten aikana muovannut linjaa siitä, milloin irtisanomiskynnyksen on katsottu täyttyvän. Nyt lain muuttuessa on epäselvää, miltä osin aiempi oikeuskäytäntö on vielä relevanttia. Lisäksi tulee kulumaan useampi vuosi ennen kuin saamme tietää, miten tuomioistuimet tulkitsevat uutta säännöstä.  

Tästä syystä on oikeastaan kaikille vielä jossain määrin epäselvää, mitä muutos konkreettisesti tarkoittaa. Vasta tulevat tuomioistuinratkaisut näyttävät, onko muutoksessa kyse merkittävästä muutoksesta vai enemmänkin hienosäädöstä. 

On hyvä muistaa, että vaikka irtisanomiskynnystä on haluttu madaltaa, eli käytännössä irtisanomista helpottaa, tulee irtisanomiskynnyksen täyttymistä arvioida jatkossakin kokonaisharkinnalla. Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon ainakin: 

• työntekijän asema 

• tehtävien luonne 

• työntekijän mahdollinen velvoitteiden vastainen toiminta, joka vaikuttaa työsuhteeseen  

• työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, kuten työntekijän riittävä ohjeistaminen 

• työnantajan muu asiaan liittyvä menettely 

• työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä  

• työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.  

Irtisanomisperuste ei voi jatkossakaan olla mielivaltainen, eikä vähäinen rikkomus riitä irtisanomiseen.  Irtisanomista ei saa luonnollisestikaan tehdä syrjivällä perusteella.