Näin tunnistat osaa­misesi ja erotut työn­hakijoiden jouko­sta 

Aiheet

• Jäsenetu
• Osaamisen kehittäminen
• Työnhaku

Miten voit tunnistaa osaamistasi ja sanoittaa taitojasi niin, että erotut muista työnhakijoista? Entä mitä kannattaa tehdä, jos osaamisen tunnistaminen on vaikeaa ja sanoitukset tuntuvat kuluneilta lausahduksilta? Lue psykologi ja valmentaja Hanna Siefenin neuvot. 

Oman osaamisen tunnistaminen tulee monelle ajankohtaiseksi osana työnhakua. Esimerkiksi CV:ssä tai työhakemuksessa omien taitojen ja vahvuuksien sanoittaminen on keskeistä.  

“Myös työssä kehittymisen ja taitojen hyödyntämisen kannalta on tärkeää ymmärtää, mitä osaamista itsellä on. Ilman sitä voi helposti kokea riittämättömyyden tunnetta, pelkoa pärjäämisestä ja ammatillisen itsetunnon laskua”, sanoo Hanna Siefen. 

Hän kertoo, että osaamisen tunnistaminen vahvistaa omakuvaamme, ammatillista itsetuntoamme ja hyvinvointiamme.  

“Mielenrauhaamme tukee se, että tiedämme mitä osaamme ja hallitsemme asiat.” 

Toisaalta sama toimii käänteisesti: hyvinvointimme vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tunnistamme osaamistamme ja miten ylipäätään suhtaudumme itseemme ja taitoihimme.  

”Esimerkiksi stressaantuneena tai uupuneena näemme enemmän uhkia ja negatiivisuus korostuu. Silloin myös omaa osaamista tarkastellaan kriittisemmin ja kapeammin”, sanoo Siefen. 

Ratkaisevaa on osaamisen ja oppimisen, eli olemassa olevien taitojen ja uusien haasteiden välinen tasapaino. Tarvitsemme sekä hallinnan tunnetta, että uusia, motivoivia haasteita.

Miksi osaa­misen tunnista­minen voi olla vaikeaa?   

Moni meistä tietää osaavansa monipuolisesti asioita. Käytännössä kaikki tekeminen kehittää taitojamme. Kun osaamista pitäisi pukea sanoiksi, tilanne on usein vaikeampi: emme välttämättä hahmota, mitä taitoja meillä on tai toisaalta on vaikeaa löytää osuvia sanoja. 

”Iso osa osaamisestamme on hiljaista tietoa. Se näkyy toiminnassamme, mutta emme välttämättä aktiivisesti huomaa, että käytämme sitä apunamme. Hiljaista tietoa kertyy pikkuhiljaa”, kertoo Hanna Siefen. 

Osaa­misen ali­arviointi on tyypil­listä työn­hakijalle 

Varsinkin työnhakijalle on tyypillistä aliarvioida omia taitojaan. Osaamisen aliarvioinnille altistavat:  

• Sosiaalinen vertailu. Kun mitään varsinaisia mittareita tai standardeja ei ole, vertaamme usein itseämme toisiin ihmisiin.  

• Itsekriittisyys. Itsekriittisyys auttaa motivoitumaan, saavuttamaan tavoitteita ja oppimaan virheistä. Liiallinen itsekriittisyys voi kuitenkin vaikeuttaa olemassa olevan osaamisen tunnistamista ja arvostamista.  

• Huijariajatukset. Huijariajatuksista kärsivä ajattelee, että hänen saavutuksensa ovat hyvän onnen tai ajoituksen ansiota tai että hän on vain harhauttanut muut luulemaan itseään todellista kyvykkäämmäksi. Henkilö voi kokea jatkuvaa epävarmuutta, ahdistusta ja pelkoa siitä, että hän paljastuu epäpäteväksi.  
   

”Näissä tilanteissa saa usein apua jo siitä, että juttelee jonkun kanssa. Se voi olla kollega, ystävä tai perheenjäsen. Tärkeintä on, että saa kertoa avoimesti ajatuksistaan”, ohjeistaa Siefen.  

Saatamme myös yli­arvioida osaa­mistamme 

Aliarvioinnin lisäksi saatamme joskus myös yliarvioida osaamistamme. Se ei kuitenkaan ole yhtä tavallista.  

”Yliarvioinnin taustalla voi olla esimerkiksi se, ettemme ole tietoisia omien tietojemme puutteellisuudesta, jolloin saatamme kuvitella osaavamme ja tietävämme todellisuutta enemmän.” 

Uskomme eniten siihen, mikä vah­vistaa näke­myksiämme

Osaamisen tunnistamista hankaloittaa lisäksi niin sanottu vahvistusharha.  

”Ihmisen havaintokyky on rajallinen ja iso osa informaatiosta jää huomiotta. Vahvistusharhassa aivomme urautuvat nopeasti ja hakevat vahvistusta niille ajatuksille, jotka ovat omasta mielestämme oikeita tai tuttuja.”  

Käytännössä vahvistusharha tai valikoiva ajattelu näkyy esimerkiksi niin, että keskitymme palautteessa huomioihin tai näkökulmiin, joista olemme samaa mieltä. Vastaavasti meillä saattaa olla vahva käsitys siitä, minkälainen työ meille sopii. Se voi joskus tehdä muun muassa työnhausta turhan kapeaa.  

Osaa­miset selville ref­lektiolla ja palaut­teella 

Jokaisella meistä on moninaista ja kattavaa osaamista. Pilko osaamisesi osiin, kun lähdet hahmottamaan, mistä se koostuu. Myös yksittäisiä substanssi- tai metataitoja kannattaa pilkkoa pienempiin osiin.

• Substanssi- tai ammattiosaaminen 
• Koulutus, työtausta, tekniset taidot, menetelmät 
• Metataidot 
• Yleiset työelämätaidot (viestintä- ja tiimitaidot, projektinhallinta, itsensä johtaminen) 
• Henkilökohtaiset vahvuudet ja kyvykkyydet (ominaiset ajattelutavat, vuorovaikutustyyli, ongelmanratkaisu- ja oppimiskyky) 
• Kontekstuaaliset taidot (kyky toimia tietyssä toimintaympäristössä) 
• Verkostot 
• Motivaatio 
• Persoonallisuus 

 
“Vältä kuluneita fraaseja, kun siirryt etsimään sopivia sanoituksia osaamisellesi ja vahvuuksillesi CV:ssä tai työhakemuksessa. Pyri aidosti tunnistamaan sinua ja tilannettasi kuvaavia sanoja”, ohjeistaa Hanna Siefen. 

Pyydä rohke­asti palau­tetta! 

Palaute voi olla hyvä ja tehokas keino tunnistaa osaamistaan. Palautteesta voi myös olla apua niin sanottujen huijariajatusten torjumisessa ja itseluottamuksen kasvattamisessa. 

“Palautteen kautta saamme uusia näkökulmia, joita emme itse olisi välttämättä tulleet huomanneeksi. Pyydä siis rohkeasti palautetta.” 

Aloita kysymällä esimerkiksi: 

• Miten kuvailisit minua? 
• Mitä pidät vahvuuksinani? 
• Millaista osaamista näet minussa? 
• Millaisissa tilanteissa olet nähnyt minut parhaimmillani? 
• Missä voisin kehittyä? 

Pyydä myös lisätietoja. Miksi olet jossakin asiassa hyvä tai miksi olet tietyssä tilanteessa parhaimmillasi? 

Palaute on aina ihmis- ja tilannesidonnaista. Pohdi siksi, ketä kannattaa kuunnella. Minkälaista kokemusta palautteen antajalla on asiasta tai sinusta? Entä minkälaisia motiiveja palautteen antajalla saattaa olla? Vaikuttaako ympäristö tai tilanne palautteeseen jotenkin?

Työkaluja osaa­misen tunnista­miseksi  

Mitkä asiat haastavat sinua erityisesti osaamisesi tunnistamisessa? Aloita pohtimalla tätä kysymystä, kun mietit, mitä työkalua kokeilisit. Silloin osaat hyödyntää juuri sitä tai niitä työkaluja, joista on sinulle eniten apua.  

• Oppimismatka-taulukko: Tunnista osaamisesi ja kehittymisesi käytännön työtehtävien kautta. Minkälaisia vastuita sinulla on ollut eri rooleissa ja minkälaista osaamista sinulta on vaadittu? Minkälaisia onnistumisia olet kokenut ja mitä olet saanut aikaan? Mistä pidit työssä, entä mistä et?  
• Osaamiskartta: Pohdi yhden valitun työroolin kautta, mitä kaikkea osaamista olet roolissa tarvinnut tai tarvitset.   
• Osaamisen liikennevalot: Millä tasolla osaamisesi on eri aihealueilla? Missä olet syväosaaja, entä missä aloittelija? Minkälaista osaamista tarvitset tulevaisuudessa?  

---