Sumeaa työttö­myyttä

Aiheet

• Lomautus
• Työttömyys

Julkisuudessa on käyty ahkeraa keskustelua Suomen työttömyystilanteesta. Yksimielisyyttä ei ole siitä, onko työttömyystilanne tavanomainen, huono vai hyvin huono. Tilannetta mutkistavat lukuiset lakimuutokset.

Huoles­tuttavaa kehi­tystä

Julkisuudessa on käyty ahkeraa keskustelua Suomen työttömyystilanteesta. Syyskuun lopulla Tilastokeskus julkaisi elokuun työttömyysluvut. Työttömyysasteen trendi oli noussut kymmeneen prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan yhtä korkea työttömyysastetta ei löydy työvoimatutkimuksen nykyisestä, vuodesta 2009 alkavasta tilastosta.

Monet ekonomistit kommentoivat tuoreeltaan tilastokeskuksen julkaisua. Huoli oli suurta, eikä tilanteessa nähty paljonkaan toivoa paremmasta. Kun lukuja oli hetki pureskeltu, olivat kommentit vielä synkempiä. Erityisesti puhuttiin pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta ja nuorten kasvavasta osuudesta siinä.

Ei ehkä sitten­kään

Pian keskusteluun liittyi valtiovarainministeriön edustaja, jonka mukaan väitteet työttömyyskriisistä ovat olleet liioiteltuja. Työllisyystilanne ei ole vastaavalla tavalla huonontunut ja lisäksi tuensaajien määrissä ei ole näkynyt kasvua. Huonontuneita työttömyyslukuja löydettiin selittämään erityisesti se, että työllisyyspalveluihin osallistuvien määrä on supistunut. Tämä on johtanut siihen, että tilastoissa työttömien työnhakijoiden määrä on noussut. Viesti siis oli se, että työttömyystilanne on huono, mutta ei niin huono, mitä tilastot antavat ymmärtää.

Samaa tulkintaa toivat esiin työmarkkinatutkijat, jotka arvioivat kokonaisuutta tehtyjen työtuntien avulla. Havainto oli, että vaikka työttömyysaste on noussut, tehtyjen työtuntien määrä ei ole samaan aikaan laskenut. Toisin sanoen työttömyyden kasvu ei ole johtunut siitä, että työn tekeminen olisi vähentynyt. Silloin työttömyysasteen nousua selittäisi erityisesti uudet työnhakijat eli työmarkkinoiden ulkopuolelta tuleva väki. Näistä nostettiin erityisesti esiin maahanmuuttajat.

Järjestöpuolelta kuitenkin laskettiin nopeasti, että vain noin neljäsosa työttömyyden kasvusta selittyy ulkomaiden kansalaisten työttömyydellä.

YTK:n luvut posi­tiivisia mutta hämmen­täviä

Mekin olemme omalta osaltamme pohtineet työttömyystilanteen kehitystä jo ennen Tilastokeskuksen lukuja elokuulta. Omat työttömyyslukumme poikkeavat melkoisesti Tilastokeskuksen luvuista. Tilastokeskuksen 10 prosentin työttömyysastetta vasten meidän työttömyysasteemme on lähempänä 6 prosenttia. Tilastot muodostavat työttömyysasteen eri tavoin, joten niiden välillä on luontaisesti eroa, mutta nyt ero on aiempaa suurempi ja kehitys osoittaa eri suuntiin.

Harmillisesti tilastoja tällä hetkellä sotkevat lukuiset lakimuutokset, jotka vaikuttavat ansiopäivärahan maksamiseen. Kun YTK:n työttömyysaste riippuu maksupäivistä, vaikuttavat lakimuutokset suoraan meidän laskemaan työttömyysasteeseen. Lisäksi työttömyyskassan jäsenet populaationa poikkeavat siitä populaatiosta, jonka Tilastokeskuksen tilasto tavoittaa. Työttömyyskassan jäseninä on enemmän vakiintuneesti työmarkkinoilla olevia palkansaajia. Lisäksi tilastojen ikähaarukka on erilainen.

Kysytään jäse­niltä

Kysyimme työttömyystilanteesta myös suoraan jäseniltämme.* Tyypillisesti jäsenkyselymme vastaajissa painottuvat työttömät jäsenet, joten kyselyn perusteella saatu työttömyysaste on suurempi kuin maksudatasta laskettu työttömyysaste. Tällä kertaa tuloksissa on kuitenkin havaittavissa poikkeus nimenomaan työttömyysasteiden suhteen. Kyselyn ja maksudatan työttömyysasteen välinen ero on kasvanut. Tämä viittaa siihen, että maksuja vähentävät lakimuutokset ovat pienentäneet työttömyysastettamme, vaikka jäsenistön työttömyys on samaan aikaan tosiasiallisesti kasvanut.

Aikaa myöden tilanne tasaantuu, mutta tässä hetkessä meidän on hieman hankala arvioida muutoksia työttömyydessä ja sen tulevia kehityskulkuja. Ennustemallimme, jonka pohjadatana on ansiopäivärahan maksudataa ennen lakimuutosta, ei kuitenkaan ennusta työttömyystilanteen heikkenemistä.

Yksi­selitteistä kuvaa ei ole tarjolla

Työttömyys on hankalasti tavoitettava ilmiö, koska se ei itsessään tuota mitään suoraan mitattavaa. Työttömyyttä voidaan arvioida kyselytutkimuksilla, työttömyysetuuksien maksudatalla ja toisaalta työnvälitystilastoista. Kaikki vaativat jonkinlaisen metodiin sopivan työttömyyden määritelmän, eivätkä ne ole keskenään yhteensopivia. Sinänsä kiistely yksityiskohdista on mielenkiintoista, mutta ei välttämättä kovin hedelmällistä. Kaikki esitetyt selitysmallit varmasti tavoittavat jotain ilmiöstä. Tilanne nyt on melko hankala: Poliittisille päättäjille ei ole tarjolla kovin yksiselitteistä kuvaa tämän hetken työttömyydestä.

*Jäsenpulssi-kyselyyn vastasi 17 543 YTK Työttömyyskassan jäsentä. Vastausaika oli 2.10.-7.10.2025.

Petja Eklund

Erityisasiantuntija

Työssäni kerään ja analysoin työttömyysturvaan ja jäsenistöömme liittyvää dataa. Osallistun myös YTK Työttömyyskassan vaikuttamistyöhön. Työni tavoitteena on mahdollisimman toimiva ansioturva.