Tulossa: Työttömyys­turva palkan­saajalle ja yrittäjälle sama­sta kassa­sta

Aiheet

• Ansioturva
• Jäsenyys
• Vakuutus

Yhdistelmävakuutuksen valmistelu etenee: jatkossa palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvan voi saada samasta työttömyyskassasta. Työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskeva hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella. Uudella vakuutuksella on tarkoitus vahvistaa sekä yrittäjänä että työntekijänä työskentelevien toimeentuloturvaa. Uudistus parantaa toimeentulon turvaa erityisesti luovilla aloilla.

Samassa yhteydessä esitetään, että jatkossa työttömyyskassa voisi niin päättäessään vakuuttaa sekä palkansaajia, yrittäjiä että yhdistelmävakuutettuja. Jatkossa esimerkiksi palkansaajasta yrittäjäksi siirtyessä työttömyyskassan jäsenen ei siis tarvitsisi vaihtaa kassaa, mikäli kassa tarjoaa myös yrittäjävakuutusta.

Tarkoituksena on, että lait tulisivat voimaan 1.1.2028. Kassat voisivat siitä alkaen ottaa jäsenikseen yhdistelmävakuutettuja.

Turvaa palkan­saajalle ja yrittä­jälle

Yhdistelmävakuutuksen tarkoituksena on parantaa niiden henkilöiden ansioturvaa, jotka työskentelevät vuoroin tai rinnakkain yrittäjänä ja palkansaajana. Kyseessä on uuden tyyppinen työttömyysvakuutus, jonka työssäoloehdossa voitaisiin huomioida sekä palkkatuloa että yrittäjätuloa. Tarkoituksena on siis parantaa niiden henkilöiden ansioturvaa, jotka jäävät nykyisessä mallissa ansioturvan ulkopuolelle. Yhdistelmävakuutus toimii myös lisävakuutuksena niille, jotka jo nykyisellään ovat ansioturvan piirissä joko yrittäjänä tai palkansaajana.   

Yhdistelmävakuutus kattaisi kaikki työttömyysturvalaissa tarkoitetut yrittäjänä ja palkkatyössä työllistymisen yhdistelmätilanteet sekä lisäksi palkkatyössä tai yrittäjänä ja omassa työssä työllistymisen tilanteet.

Tarkoituksena on kohdistaa yhdistelmävakuutus mahdollisimman laajalle joukolle. Esityksen mukaan palkkatyöhön tai yritystoimintaan olisi mahdollista yhdistää työkorvausta, perhehoitopalkkioita sekä MYEL-vakuutettua apurahatyöskentelyä.

Työskentelyapurahan ja perhehoitajan hoitopalkkion osalta esitetään lisäksi, että nämä olisi mahdollista vakuuttaa paitsi osana yhdistelmävakuutuksessa tarkoitettua monimuotoista työllistymistä, myös henkilön ainoana tulona yrittäjätulona.

Työssäolo­ehdon kesto ja tulo­peruste

Ehdotuksen mukaan yhdistelmävakuutuksen työssäoloehto on 12 kuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdossa laskettaisiin kalenterikuukauden tasolla yhteen yrittäjätulo, tulo omasta työstä, apurahasta tai työkorvauksesta sekä palkkatulo. Työssäoloehtokuukausi täyttyy, jos tuloja on vähintään 930 euroa kuukaudessa.  

Yrittäjätulo huomioidaan lähtökohtaisesti YEL-vakuutuksen mukaisena työtulona. Jos henkilöllä ei ole pakollista YEL-vakuutusta, tulo voitaisiin huomioida vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen tulona. Mikäli henkilöllä ei ole pakollista tai vapaaehtoista eläkevakuutusta, yhdistelmävakuutuksessa vakuutettava tulo perustuisi henkilön omaan ilmoitukseen vähennettynä 1 200 eurolla.  Vakuutustulon tulee olla kuitenkin vähintään 1 200 euroa vuodessa. Vakuutustulo olisi voimassa 12 kuukautta ja tuloa olisi mahdollista muuttaa kerran vuodessa. 

Sekä palkansaajana että yrittäjänä työskentelevä henkilö sekä henkilö, joka palkkatyön tai yritystoiminnassa työllistymisen lisäksi toimii perhehoitajana tai saa työskentelyapurahaa, voisi valita, minkä tai mitkä tulonlähteet hän haluaa vakuuttaa työttömyyskassassa työttömyyden varalta. Päivärahaa saadakseen hakijan tulee täyttää jatkossakin muut päivärahan saamisen edellytykset, kuten työvoimapoliittiset edellytykset.

Vähemmän byro­kratiaa ja enemmän jousta­vuutta jäsenelle

Yhdistelmävakuutuksen tarjoaminen olisi työttömyyskassalle vapaaehtoista. Työttömyyskassa voisi siis niin päättäessään tarjota työttömyysvakuutusta jatkossa sekä yrittäjille että palkansaajille. Työttömyyskassalla tulee olla erillinen jäsenmaksu ja tasoitusrahasto palkansaajan ja yrittäjän työttömyysvakuutukselle.  

Muutos mahdollistaa jäsenen joustavan siirtymän muutostilanteessa vakuutusmuodosta toiseen, jolloin jäsenen asiaa voidaan käsitellä kokonaisuutena. Siten kassansiirtotilanteisiin liittyvä byrokratia vähenee ja väärinvakuuttamisen riski pienenee.