Jäsen­pulssi: Lähes puolet tinkii arjesta ja työn­hakuun haetaan uusia keinoja

Lähes puolet vastaajista kertoo kotitaloutensa taloudellisen tilanteen heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Taloustilanteen heikentymistä kokee 48 prosenttia vastaajista, kun taas 16 prosenttia kertoo tilanteensa parantuneen.

Arjen tasolla tämä näkyy konkreettisina sopeutustoimina. Lähes puolet (46 %) on siirtänyt suurempia hankintoja myöhemmäksi. Yli kolmannes (37 %) on vähentänyt ruokakulujaan, ja 26 prosenttia on turvautunut säästöihinsä kohonneiden kustannusten kattamiseksi.

Osa vastaajista on joutunut tekemään raskaampia ratkaisuja. Viisi prosenttia kertoo ottaneensa kulutusluottoja selvitäkseen arjen menoista, ja 11 prosenttia on myynyt omaisuuttaan, kuten asunnon tai auton.

Vastaajista 27 prosenttia kertoo hakevansa töitä tällä hetkellä, kun taas 23 prosenttia kartoittaa vaihtoehtoja ilman välitöntä hakua. Puolet vastaajista ei ole työnhaussa.

Tekoälyn rooli työnhaussa on vielä melko pieni, mutta kasvussa. Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoo kokeilleensa tekoälyä työnhaun tukena, ja 12 prosenttia käyttää sitä aktiivisemmin osana työnhakuprosessia.

Työnhaku kohdistuu harvoin vain yhteen rooliin. Lähes puolet vastaajista (47 %) hakee töitä tyypillisesti 2–3 eri ammattinimikkeellä, ja yli neljännes (28 %) 4–5 nimikkeellä. Vain 11 prosenttia keskittyy hakemaan töitä yhden ammattinimikkeen kautta.

Työhakemuksen ja CV:n räätälöinti on työnhaussa valtavirtaa. 46 % vastaajista kertoo aina räätälöivänsä CV:n tai työhakemuksen eri työpaikkoihin tai tehtäviin hakiessaan. 32 % räätälöi hakemuksen tai CV:n joskus ja vain 11 % ei räätälöi niitä koskaan.

Piilotyöpaikkojen hyödyntämisessä vastaukset hajoavat. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista kertoo tuntevansa ja hyödyntävänsä niitä aktiivisesti. Kolmannes (33 %) hyödyntää niitä jonkin verran, mutta lähes yhtä moni (31 %) ei hyödynnä piilotyöpaikkoja lainkaan. Lisäksi 18 prosenttia vastaajista ei tiedä, mitä piilotyöpaikka tarkoittaa.

Palkankorotuksia on saatu viimeisen puolen vuoden aikana eniten pankki-, vakuutus- ja rahoitusalalla, jossa 43 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa korotuksen. Julkisella sosiaali- ja terveysalalla vastaava osuus on 36 prosenttia, ja kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevillä 33 prosenttia.

Vähiten palkankorotuksia on saatu mainos- ja markkinointipalveluissa (9 %), kaupan alalla (14 %) sekä kulttuurin, taiteen ja viihteen parissa (16 %).

Palkankorotukset kasautuvat jossain määrin suurempituloisille. Pienituloiset saavat harvemmin palkankorotuksia, vaikka euromääräistä tasoa ei huomioitaisi. Eniten korotuksia ovat saaneet 60 000–70 000 euroa vuodessa ansaitsevat.

Ikä vaikuttaa palkankorotusten saamisen tapaan. Vanhemmilla vastaajilla korotukset tulevat useammin työehtosopimusten kautta, kun taas nuoremmilla korostuvat uudet työtehtävät ja itse neuvotellut palkankorotukset. Indeksikorotuksia ovat saaneet kaikenikäiset vastaajat.

Sijoittaminen on monelle YTK:n jäsenelle arkea. 45 prosenttia vastaajista sijoittaa varojaan, kun taas 55 prosenttia ei. Ylivoimaisesti suosituin sijoitusmuoto on rahastosijoittaminen: 87 % sijoittamista harrastavista vastaajista omistaa rahastoja.

Sijoittaminen on vahvasti yhteydessä tulotasoon. Mitä suuremmat tulot, sitä yleisempää sijoittaminen on. Yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista 74 prosenttia sijoittaa, kun alle 10 000 euroa ansaitsevista osuus on 21 prosenttia. Silti kaikista tuloryhmistä vähintään viidennes sijoittaa, mikä on positiivinen tulos.

Sijoittajista 35 prosenttia kertoo hoitavansa sijoituksiaan aktiivisesti. Aktiivisuus ei kuitenkaan riipu tulotasosta, vaan suurituloiset ja pienituloiset ovat keskimäärin yhtä aktiivisia sijoittajia. Nuoret miehet hoitavat sijoituksiaan muita vastaajaryhmiä aktiivisemmin.

Huoli työttömyyden kasvusta on suurinta mainos- ja markkinointialalla sekä viestintäalalla. Molemmilla toimialoilla 82 prosenttia vastaajista kertoo olevansa huolissaan työttömyyden kasvusta alallaan.

Seuraavaksi eniten huolta koetaan järjestöissä ja yhdistyksissä (66 %), tutkimus-, kehittämis- ja konsultointipalveluissa (66 %) sekä rakennusalalla (64 %).

Vähiten huolta työttömyyden kasvusta koetaan liikunta- ja urheilupalveluissa (37 %), kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa (40 %) sekä pankki-, vakuutus- ja rahoitusalalla (41 %).

Etätyökäytännöt ovat tiukentuneet erityisesti valtiolla, jossa 32 prosenttia vastaajista kertoo käytäntöjen kiristyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Seuraavaksi eniten tiukentumista on koettu kuljetus-, liikenne- ja varastointialalla (29 %).

Toisaalta lakialalla kehitys on ollut päinvastainen: 16 prosenttia alan vastaajista kertoo etätyökäytäntöjen väljentyneen.

Tekoälyn käyttö työssä on yleistymässä. Reilu viidennes vastaajista käyttää sitä säännöllisesti tai paljon, ja yleisintä käyttö on mainos- ja markkinointialalla sekä ICT-alalla.