YTK avoimena: Kuka on perustanut YTK:n?
Artikkeli
Aiheet
- Ansioturva
- YTK
YTK Työttömyyskassa syntyi 1990-luvun alun laman keskellä, kun työttömyys kasvoi ennen kokemattomaksi. Ansioturvan piiriin pääsi tuolloin käytännössä vain liittymällä ammattialakohtaiseen liittoon ja sen kassaan. Suomessa oli siksi palkansaajia, etenkin yksityisillä aloilla ja pienissä yrityksissä, jotka olivat järjestäytymisen ulkopuolella ja siksi ilman ansiosidonnaista turvaa. Tähän aukkoon YTK Työttömyyskassa perustettiin Loimaalla vuonna 1991, ja toiminta alkoi vuoden 1992 alusta. Perustajana oli loimaalainen yrittäjä, ei työnantajajärjestö. Idea oli alusta asti antaa jokaiselle palkansaajalle, alasta ja järjestäytymisestä riippumatta mahdollisuus päästä ansioturvan piiriin.
YTK:n vaikuttavuudesta suomalaiseen yhteiskuntaan voisi sanoa lisäksi yhden mielenkiintoisen faktan: ammattiliittojen jäsenmäärä on laskenut 1990-luvulta alkaen selvästi, mutta työttömyyskassaan kuuluvien palkansaajien osuus ei ole juuri muuttunut. Kassaan kuuluu edelleen lähes 80 prosenttia palkansaajista. Ero selittyy käytännössä YTK:n jäsenmäärän kasvulla. Toisin sanoen ansioturvan kattavuus on pysynyt Suomessa korkeana nimenomaan siksi, että YTK on ollut olemassa. Ilman YTK:ta kassojen ulkopuolella olisi tänään satojatuhansia palkansaajia enemmän.
YTK Työttömyyskassan perustamisesta on kulunut jo 35 vuotta, ja siinä ajassa myös toimintaa ohjaava työttömyyskassalaki on muuttunut. Jokainen muutos on tuonut kassojen toiminnalle uusia edellytyksiä ja ne ovat muokanneet YTK:sta aivan erilaisen organisaation kuin se perustettaessa oli.
Työttömyyskassojen toiminnan vaatimukset ovat tänään aivan toista luokkaa kuin vuonna 1992. Esimerkiksi kassan johdon ja hallituksen jäsenten luotettavuudesta, sopivuudesta ja ammattitaidosta säädetään nykyään lain tasolla, ja sääntely on tiukentunut kautta linjan.
YTK:n nykypäivästä
Nykyään YTK Työttömyyskassa on Suomen suurin työttömyyskassa. Vakuutamme noin joka neljännen suomalaisen palkansaajan työttömyyden varalta. Kassan toimintaa säätelee sama lainsäädäntö ja valvoo sama Finanssivalvonta kuin kaikkia muitakin kassoja.
Ansiopäivärahan suuruus määräytyy laissa, ei kassan mieltymyksissä: se on samansuuruinen riippumatta siitä, minkä kassan jäsen olet. Ja ansioturvan rahoitukseen osallistuvat kaikki palkansaajat ja työnantajat lakisääteisillä maksuilla, joiden päälle jäsen maksaa oman kassan jäsenmaksunsa. Kukaan ei siis elä kenenkään siivellä oman ansioturvansa osalta.
Yhtä rehellisesti kannattaa sanoa se, mitä YTK ei ole. Emme ole ammattiliitto emmekä neuvottele työehtosopimuksia. Se on liittojen työtä ja sillä työllä on Suomessa oma tärkeä paikkansa. Kassajäsenyys ja liiton jäsenyys ovat kuitenkin lain mukaan kaksi eri asiaa ja jokainen tekee oman valintansa omista lähtökohdistaan. Meidän tehtävämme ei ole kertoa, mitä muiden pitäisi valita, vaan tehdä oma työmme niin hyvin, että jäsenyys puolustaa paikkaansa joka päivä.
Siivellä elämisen väite kohdistuu yleensä juuri työehtosopimuksiin: liitot neuvottelevat ehdot, ja yleissitovuuden kautta ne koskevat kaikkia. Yleissitovuus on kuitenkin lainsäätäjän valinta, ei YTK:n tai sen jäsenten. Työtä tekevä tai sitä etsivä, veronsa ja lakisääteiset maksunsa maksava ihminen ei elä kenenkään siivellä siksi, että hän on valinnut turvansa toisin kuin joku toinen.
Meidän jäsenemme ovat tyypillisesti tehneet omaehtoisen tietoisen valinnan. He ottavat ansioturvan ja työnhaun tuen kassasta sekä juristin avun, vakuutukset ja muut omaa työelämää tukevat palvelut YTK Työelämästä. Jokaisen henkilökohtaisessa arjessa tärkeintä on työelämän käänteissä tarvittavien palveluiden toimivuus, eivät mielikuvat.
Haluatko tietää lisää YTK Työttömyyskassan tehtävistä, historiasta tai esimerkiksi rahoituksesta?