Hyppää sisältöön

Etusivu Syksyn jäsenpulssi luotasi työvoimapulaa ja ikäkokemusta

Syksyn jäsenpulssi luotasi työvoimapulaa ja ikäkokemusta

Aiheet

  • Jäsenpulssi

Vuoden 2021 viimeinen Jäsenpulssi kertoo, että kaupan ala vetää työvoimapulan keskellä. Ikäryhmien kokemus työelämästä eroaa toisistaan: heikoimmassa asemassa ovat vastausten perusteella yli 55-vuotiaat. Työttömyyskassan avoimuus ja riippumattomuus ovat vastaajille erittäin tärkeitä.

Keräsimme jälleen syyskuussa jäsentemme näkemyksiä työelämän ja työttömyyden ajankohtaisiin teemoihin. Saimme tälläkin kertaa mukavan määrän vastauksia – yli 17 000 jäsentämme kertoi meille näkemyksensä. Kiitos kaikille vastanneille!

Nostimme Jäsenpulssin kysymyksiin kaksi ajankohtaista teemaa: työvoimapulan ja kokemuksen eri ikäryhmien eriarvoisesta asemasta. Kysyimme myös työttömyyskassan avoimuuden, riippumattomuuden ja vastuullisuuden merkityksestä. 

1990- ja 1980-luvulla syntyneet työmarkkinoiden voittajia

Kysyimme jäseniltämme, ovatko eri sukupolvet eriarvoisessa asemassa työmarkkinoilla. Vastaajien valtaosan mukaan näin on.

  • 1950- ja 1960-luvulla syntyneiden ikäluokkien koetaan olevan muita huonommassa asemassa työmarkkinoilla.
  • Erityisen vahva kokemus työuransa loppupuolella olevien heikosta asemasta on heillä itsellään: valtaosa (77 %) 1960-luvulla syntyneistä vastaajista kokee oman ikäryhmän olevan muita heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Näkemykseen yhtyivät silti nuoremmatkin sukupolvet.
  • Yli 55-vuotiaat vastaajat nimeävät syiksi huonoon asemaansa iästä johtuvan arvostuksen puutteen, asenteet ikäryhmää kohtaan sekä riittämättömät digitaaliset taidot.
  • Myös työuransa alussa olevat, 2000-luvulla syntyneet vastaajat kokevat myös olevansa muita huonommassa asemassa. Heistä 66 % nimesi oman ikäryhmän muita heikommassa asemassa olevaksi. Kaikista vastaajista näkemykseen yhtyi vain 23 %.  
  • Alle 25-vuotiaat vastaajat nimeävät keskeiseksi haasteekseen työmarkkinoilla kokemattomuudesta johtuvan arvostuksen puutteen (70 % vastaajista) sekä verkostojen ja suhteiden puutteen. 42 % heistä kokee myös kohdanneensa vaikeuksia työmarkkinoille pääsemisessä.
  • Parhaassa asemassa työmarkkinoilla ovat vastaajien mukaan 1990-luvulla ja 1980-luvulla syntyneet. Etenkin vanhemmat ikäryhmät kokevat 80–90-luvulla syntyneiden olevan muita paremmassa asemassa. 1980-luvulla syntyneet kokivat 1990-luvulla syntyneiden olevan muita paremmassa asemassa, ja toisinpäin. Ruoho on siis vihreämpää aidan molemmin puolin.

Kysyimme myös, ovatko vastaajat kohdanneet ikäsyrjintää työelämässä.
26 % vastaajista kertoo kokeneensa ikäsyrjintää työelämässä. 
​​​​​​​
Muita enemmän sitä ovat kokeneet 18–24-vuotiaat (33 %) ja 55–64-vuotiaat (35 %).

Työvoimapula vetää naisia ja miehiä eri aloille

40 % vastaajista kokee, että omalla alalla on nyt työvoimapulaa, eli paljon avoimia työpaikkoja. Toimialoista korostuvat erityisesti julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, jolla työskentelevistä 68 % kokee, että alalla on pulaa työvoimasta. Yksityisellä sotealalla näin kokee 64 %, matkailu-, majoitus-, ravintola-alalla 60 % ja ICT-alalla 56 % vastaajista. 

17 % kyselytutkimuksen vastaajista on kiinnostunut toisista toimialoista sen vuoksi, että he uskovat niillä olevan työvoimapulaa. Valtaosa vastaajista (70 %) ei ole kiinnostunut vaihtamaan toimialaa työvoimapulan vuoksi.

Nuoria vastaajia kiinnostaa etenkin kuljetus-, liikenne- ja varastointiala: työvoimapulaan havahtuneista 18–24-vuotiaista jopa 28 % kertoo olevansa kiinnostunut tästä toimialasta. Kaupan ala (22 %) ja teollisuus (20 %) tulevat seuraavina. 

Naisten ja miesten vastaukset eroavat toisistaan selvästi kysyttäessä, mitä toimialoja kohtaan kiinnostuksesi on lisääntynyt.

Naisille vetovoimaisimmat alat työvoimapulan vuoksi ovat kovasta työtaakastaan tunnettu julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto (30 %), kaupan ala (20 %) sekä yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto (18 %). Myös koulutus- ja opetusala (17 %) kiinnostaa naisvastaajia.

Miehille kiinnostavimmat alat työvoimapulan perusteella ovat kuljetus, liikenne ja varastointi (24 %), Teollisuus (20 %) sekä ICT-ala (18 %).

Työttömyyskassan oltava avoin ja riippumaton

Kysyimme myös sitä, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät tiettyjä työttömyyskassan ominaisuuksia.

Vastaajiemme ehdottomalle enemmistölle on tärkeää, että työttömyyskassa on avoin kaikille ammattialasta riippumatta. Tätä mieltä oli 90 % vastaajista. 

Seuraavaksi tärkeintä oli työttömyyskassan avoimuus, jota piti tärkeänä 87 % vastaajista, kassan itsenäisyys ja riippumattomuus (84 %) sekä läpinäkyvyys (78 %).

Työttömyyskassan vastuullisuus oli sekin vastaajien enemmistön (65 %) mukaan tärkeää. 

”Kaikille avoin kassa tarkoittaa sitä, että ansioturva kulkee mukana, vaikka vaihtaisi toimialaa tai ammattia. Tämä joustavuus on monelle tärkeä syy liittyä YTK:n ansioturvan piiriin. Vastaajat pitävät myös erittäin tärkeänä sitä, että kassa toimii avoimesti, itsenäisesti ja riippumattomasti. Nämä kaikki ovat YTK:n ydinarvoja, ja on ilahduttavaa huomata, kuinka tärkeitä ne ovat jäsenistöllemme”, sanoo YTK:n asiakkuus- ja viestintäjohtaja Ilona Kangas.