Usein kysyttyä palkasta

Työsopimuslaissa ei ole säännöstä vähimmäispalkasta. Lähtökohtaisesti palkasta voidaan siis sopia suhteellisen vapaasti. Palkan tulee olla kuitenkin vähintään tavanomainen ja kohtuullinen palkka, mutta mitään määriä ei laissa ole.  
 
Useissa työehtosopimuksissa on sovittu vähimmäispalkoista eri tehtäviin. Jos työnantajasi on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, ei työnantaja voi maksaa tätä alhaisempaa palkkaa.  

Palkan määrästä ja sen määräytymisestä kannattaa aina sopia selkeästi ja tarkasti työsopimuksessa. Kun sovit uudesta työstä, on hyvä pyrkiä selvittämään alan yleistä palkkatasoa ja yrittää neuvotella vähintään sen tasoisesta palkasta. Usein kokemus ja suoritettu koulutus vaikuttavat palkan määrään.  

Yleiskorotukset eivät perustu lainsäädäntöön, vaan niistä sovitaan työehtosopimuksissa.

Työnantajasi voi olla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta joko normaalisitovuuden tai yleissitovuuden perusteella. Yleissitovuus tarkoittaa, että tietyillä aloilla toimivien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimusta, vaikka työnantaja ei olisi järjestäytynyt työehtosopimuksen solmineeseen työnantajajärjestöön.  

Toisaalta on työpaikkoja ja aloja, joilla ei ole sovellettavaa työehtosopimusta. Tällöin työntekijät eivät ole oikeutettuja yleiskorotuksiin.  

Mikään ei kuitenkaan estä työnantajaa maksamasta yleiskorotuksia, vaikka siihen ei suoranaista velvollisuutta olisikaan. Usein onkin niin, että työnantajat haluavat korottaa työntekijöiden palkkaa niin sanotun yleisen linjan mukaisesti, jotta työntekijöiden palkan ostovoima säilyy.  

Niin sanotuilla sopimuksettomilla aloilla työntekijän kannattaa pyrkiä sopimaan työsopimuksessa, että palkkaa korotetaan jonkin tietyn työehtosopimuksen mukaisilla yleiskorotuksilla, vaikka työehtosopimusta ei muutoin noudatettaisikaan.  

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Näin ollen työsuhteen päättyessä loppupalkka tulee lain mukaan maksaa työsuhteen viimeisenä päivänä.  

Huomaa kuitenkin että palkanmaksuajankohta määräytyy yllä sanotun mukaisesti vain silloin, jos muusta ei ole sovittu. Usein työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa voi olla sovittuna esimerkiksi, että loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Aloita siis tarkistamalla nämä.

Mikäli loppupalkkaa ei makseta ajallaan, voit vaatia työnantajalta odotusajan palkkaa odotuspäiviltä. Odotusajan palkkaa maksetaan enintään kuudelta päivältä. Lisäksi olet oikeutettu saamaan korkolain mukaista viivästyskorkoa.  

Sinulla on oikeus saada palkasta palkkalaskelma jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Palkkalaskelmasta tulee käydä ilmi, mitä olet ansainnut palkanmaksukaudella. Laskelmasta pitää ilmetä myös palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet, kuten esimerkiksi tehdyt työtunnit ja tuntipalkka tai kuukausipalkka sekä erilaisten palkanlisien, kuten iltalisien suuruus ja niihin oikeuttavien tehtyjen tuntien määrä. 

Jos et ole saanut palkkalaskelmaa, pyydä sitä työnantajaltasi. Pyyntö kannattaa tehdä kirjallisesti. Jos työnantaja ei pyynnöstä huolimatta anna palkkalaskelmaa, voit kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen. Hän voi olla yhteydessä työnantajaasi. Palkkalaskelman antamatta jättäminen voi olla työsopimuslakirikkomus. 

Kyllä pitää. Vaikka virhe ei olisi sinun, on työnantajalla oikeus periä sinulta takaisin liikaa tai perusteettomasti maksettu palkka. Työnantaja voi kuitata liikaa maksetun palkan esimerkiksi seuraavasta palkastasi. Työsopimuslaissa on kuitenkin rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta ja työntekijälle on jäätävä ulosottokaaren mukainen suojaosuus.  
 
Jos työnantajasi ilmoittaa, että sinulle on maksettu liikaa palkkaa suosittelemme, että pyydät asiasta kirjallisen selvityksen ja laskelman. Sen avulla voit tarkistaa, onko liikamaksua tapahtunut. Työnantajan kanssa kannattaa myös pyrkiä sopimaan kohtuullinen takaisinmaksuaikataulu.  

Työsopimuslain mukaan sinulla on oikeus sairausajan palkkaan, jos et pysty tekemään työtä sairauden tai tapaturman vuoksi. Sinun on ilmoitettava työkyvyttömyydestä työnantajallesi työpaikalla noudatettavan ohjeistuksen mukaisesti. Työnantaja voi velvoittaa sinua toimittamaan lääkärintodistuksen.    

Työsopimuslain mukaan sairauspalkkaa maksetaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä siltä osin kuin päivät olisivat olleet työpäiviäsi. Jos työsuhteesi on työkyvyttömyyden alkamishetkellä kestänyt alle kuukauden, maksetaan sairausajan palkkana 50 % palkastasi. Jos sairauslomasi jatkuu pidempään kuin työnantajasi on velvollinen maksamaan palkkaa, voit olla oikeutettu Kelan maksamaan sairauspäivärahaan.  

Jos sinulla on nollatuntisopimus tai vaihtelevan työajan sopimus, on sinulla oikeus sairausajan palkkaan, kun sairausaikaan kohdistuva työvuorosi on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on sovittu muutoin tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että ilman sairastumista olisit ollut töissä.  

Sinulla ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos olet aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisella tai törkeän huolimattomalla menettelyllä.  

Työehtosopimuksissa on sovittu usein pidemmistä sairausajan palkanmaksujaksoista. Myös muilta osin määräykset voivat poiketa lain määräyksistä. Tarkista siis aina oma työehtosopimuksesi.