Hyppää sisältöön

Irtisanoutuminen

Irtisanoutuminen – mitä huomioida?

Irtisanoutuminen tarkoittaa tässä koosteessa tilannetta, jossa työntekijä päättää irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan eli vakituisen työsopimuksen. Irtisanoutuessaan työntekijän kannattaa huomioida ainakin irtisanomisaikaan, lomien pitämiseen, työvelvoitteeseen, lopputiliin, karenssiin ja työtodistukseen sekä mahdollisiin maksamattomiin palkkoihin ja kilpailukieltosopimukseen liittyvät asiat, joista saat lisätietoa alla.

Irtisanomisaika

Työntekijä voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ilman perusteita, mutta työntekijän kuitenkin noudatettava irtisanomisaikaa. Työsopimuslaissa oleva velvoite irtisanoa työsopimus irtisanomisperusteella koskee siis vain työnantajaa.  

Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa toisin, noudatetaan työsopimuslaissa olevia yleisiä irtisanomisaikoja.  

Yleiset irtisanomisajat ovat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta 
  • yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta 

Lue lisää irtisanomisajasta 

Irtisanoutuminen ja lomat

Lomien pitäminen irtisanomisajalla

Työntekijä ei voi yksipuolisesti päättää pitävänsä lomansa irtisanomisaikana. Yhteisesti sopimalla työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia sekä päättyneen että kuluvan lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomien pitämisestä irtisanomisaikana.

Työnantaja voi työntekijää kuultuaan ja vuosilomalain ilmoitusmenettelyä noudattaen määrätä työntekijän pitämään jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden vuosilomat irtisanomisaikana lomakausia noudattaen.

Jos työntekijällä jää lomapäiviä pitämättä, on hänellä oikeus lomakorvaukseen näistä pitämättömistä lomista. 

Voiko lomalla irtisanoutua?

Työntekijä voi irtisanoutua lomalla. Irtisanomisaika kuluu myös loman aikana, eli loma ja irtisanomisaika ”juoksevat” yhtä aikaa.​​​​​​​

Työvelvoite irtisanomisajalla

Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana, mutta työnantajalla on silti velvollisuus maksaa työntekijälle irtisanomisajalta palkkaa.

Työvelvoitteen päättymisestä kannattaa sopia kirjallisesti. Työvelvoitteen poistumisesta huolimatta muut työsuhteen oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa. Vuosilomaetuudet kertyvät myös irtisanomisajalta, vaikka työntekijällä ei olisi työvelvoitetta irtisanomisaikana. 

Milloin lopputili maksetaan?

Viimeinen palkka eli niin sanottu lopputili tulee työsopimuslain mukaan maksaa työsuhteen viimeisenä päivänä, koska työsuhteen päättyessä myös palkanmaksukausi päättyy.

Työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa on kuitenkin usein sovittu, että lopputili maksetaan työntekijälle hänen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänään. Jos työntekijän loppupalkka on myöhässä, työntekijällä on oikeus vaatia odotusajan palkkaa maksettavaksi odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä.

Työnantajani ei ole maksanut loppupalkkaani. Mitä voin tehdä?
Katso Lakiruutu-video palkkasaatavan perinnästä

Kilpailukielto ja irtisanomisaika

Työsuhteen aikana on voimassa kilpailevan toiminnan kielto, jonka mukaan työntekijä ei saa ilman työnantajansa lupaa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa muutoinkaan sellaista toimintaa, joka hyvän tavan vastaisena ilmeisesti vahingoittaisi työnantajaa. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa myös irtisanomisaikana. 

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa aiemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättyessä. Kilpailukielto voidaan sopia enintään vuodeksi. 

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, mutta ei työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimusta ei voida vaatia tekemään esimerkiksi irtisanomisajan aikana. 

Lue lisää kilpailukieltosopimuksesta
Kilpailukieltosopimusten muutokset 2022 – tutustu juristin blogiin

Karenssi

Karenssi eli korvaukseton määräaika: Karenssi on arkiseen kielenkäyttöön vakiintunut käsite, jolla viitataan työttömyysturvalaissa määriteltyihin korvauksettomiin määräaikoihin. 
 
Joskus karenssilla viitataan myös omavastuuaikaan. Omavastuuaika on kuitenkin eri asia kuin korvaukseton määräaika.

Työntekijän irtisanoessa vakituisen työsopimuksen on korvaukseton määräaika yleensä 45 päivää.

Lue lisää työttömyyskassan tietopankista 

Työtodistus

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta (suppea työtodistus). Usein työntekijän itse irtisanoutuessa työntekijä pyytää työtodistusta irtisanomisilmoituksessa.

Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä (laaja työtodistus). Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. 

Lue lisää työtodistuksesta 


Lisätietoa