Työsopimus

Työsopimukseen on tärkeää merkitä osapuolten nimet oikein. Etenkin työnantajayrityksen kohdalla on tärkeää tarkistaa, että on kirjattu oikea työnantaja. Työnantajan liikepaikan kirjaaminen auttaa erottamaan työnantajan, etenkin jos sopimukseen ei ole täydennetty yrityksen virallista nimeä.

Työn alkamisajankohta on hyvä sopia, jotta molemmille osapuolille on selvää, milloin työntekijän tulisi olla työnantajan käytettävissä.

Määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuus on perusteltava. Työnantajalla on siis oltava jokin aito peruste sille, miksi työsuhde on sovittu määräaikaiseksi eikä vakituiseksi, jos työsuhde on solmittu työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi. Lisäksi työntekijälle on annettava vähintään arvio sopimuksen kestosta.

Määräaikaisen sopimuksen on tarkoitus yleensä päättyä määräajan (perusteen) päätyttyä. Joskus työ ei kuitenkaan vastaa työpaikkailmoituksen kuvausta. Näitä tilanteita varten kannattaa pohtia koeajasta ja/tai irtisanomislausekkeesta sopimista (sekamuotoinen sopimus).

Irtisanomisajasta sopiminen tekee määräaikaisesta sopimuksesta ns. sekamuotoisen sopimuksen, jolloin työsuhde on voimassa määräajan päättymiseen saakka, mikäli sopimusta ei irtisanota sitä ennen.

Mahdollinen koeaika on korkeintaan 6 kk työsuhteen alussa tai enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan koskaan yli 6 kk. Jos koeaika työsuhteeseen halutaan, kannattaa siitä sopia kirjallisesti työsopimuksessa. Joskus koeaikapurkuja yritetään tehdä siitä huolimatta, että koeajasta ei ole sovittu. Mikäli koeaikapurkua yritetään siis tehdä, tarkista ensin, onko koeajasta sovittu kirjallisesti.

Koeajan riskinä on se, että myös työnantaja voi silloin päättää sopimuksen heti, eli ilman irtisanomisaikaa.

Työntekopaikasta kannattaa sopia yksityiskohtaisesti. Jos työntekopaikaksi on sovittu esimerkiksi pääkaupunkiseutu, saattaa eteen tulla tilanne, jossa työntekijän päivittäinen työntekopaikka siirtyy Espoosta Vantaalle.

Lisäksi on tärkeää sopia etätyöskentelystä. Jos etätyöstä ei ole nimenomaisesti sovittu, ei työntekijällä ole oikeutta tehdä etätöitä.

Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, tulee työntekijälle antaa selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan hän työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa.

Asia ilmaistaan yleensä yleislausekkeella ”työnantajan määräämät työt” tai muulla vastaavalla tavalla. Tämä antaa työnantajalle laajan mahdollisuuden muuttaa työntekijän työtehtäviä. Jos työtehtävien kohdalle on merkitty ammattinimike, rajoittaa tämä ammattinimike työnantajan työnjohto-oikeutta siten, että työntekijä voidaan määrätä vain kyseiseen ammattiin liittyviin yleisiin töihin, ellei vakiintunut käytäntö toisin määritä.

Työsopimuksen alkaessa on ilmoitettava, mitä työehtosopimusta työnantaja noudattaa. Työehtosopimus saattaa myöhemmin kuitenkin vaihtua.

Näistä on tärkeää sopia mahdollisimman yksiselitteisesti ja selkeästi työsopimuksessa, jotta voidaan välttyä mahdollisilta riitatilanteilta. Useimmiten työsuhteiden epäselvyyksiä aiheuttavat nimenomaan palkka-asiat. 

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleisesti sovittu työaikalakia lyhyemmistä työajoista. Monissa työehtosopimuksissa on säännöllisen työajan enimmäismääräksi sovittu 7,5 tuntia vuorokaudessa tai 37,5 tuntia viikossa.

Työajasta voidaan sopia lain ja työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti työpaikalla. Katso lisätietoa mm. vaihtelevan työajan sopimuksista.

Lisätöistä työntekijä voi sopia työsopimuksessa, mutta ei ylitöistä – niistä on sovittava joka kerta erikseen tai lyhyeksi aikaa.

Työntekijälle kertyy työsuhteen aikana palkallista lomaa, eli ns. vuosilomaa. Vuosilomalaissa (162/2005) on säädetty yleisesti lomapäivien kertymisestä ja loma-ajan palkasta, mutta usein työehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmista ehdoista.

Huomaa, että vuosilomapalkka on lakisääteinen ja lomarahasta sovitaan paikallisesti tai TES:ssa. Lue lisää lomarahasta.

Irtisanomisaika on maksimissaan 6 kk.

Jos irtisanomisajasta on sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa, ei lain yleisiä irtisanomisaikoja noudateta. Kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta, onko siinä sovittu, että TES:ssa sovituista irtisanomisajoista on mahdollista poiketa työsopimuksella.  

Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu mitään, noudatetaan työsopimuslain yleisiä irtisanomisaikoja.

Huomioi, että allekirjoituspäivä ja työn alkamisajankohta voivat olla eri päiviä.

Työsopimuksessa saatetaan lisäksi sopia tarvittaessa esimerkiksi varallaolosta, lisätöistä, ulkomaantyöskentelystä sekä salassapito- ja kilpailukieltosopimuksista.

Jos työnantajan aloitteesta sovitaan vaihtelevasta työajasta eli esimerkiksi ns. nollatuntisopimuksesta, on työnantajan annettava työntekijälle selvitys vaihtelevan työajan käyttämisen syistä ja arvio työn ennakoidusta määrästä. Selvityksen tarkoituksena on helpottaa työntekijän ajankäytön suunnittelua ja tulojen arviointia.

Lisätöistä työntekijä voi sopia työsopimuksessa, mutta ylitöistä ei – niistä on sovittava joka kerta erikseen tai lyhyeksi aikaa.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta. Ilmoitusta ei tarvitse antaa tilanteissa, joissa työsuhteessa sovellettavan ehdon muutos johtuu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muutoksesta.

Työntekijälle on annettava selvitys myös lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuvasta oikeudesta työnantajan tarjoamaan koulutukseen.

Lisäksi työntekijälle on kerrottava työhön sovellettava työehtosopimus ja vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta.

Työsopimuksen perustunnusmerkkejä ovat työn tekeminen sopimuksen perusteella, vastiketta vastaan, työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Työsopimuksen osapuolet eivät voi sopia, että sopimussuhteessa, joka täyttää edellä mainitut tunnusmerkit ei sovellettaisi työsopimuslakia. Jos työsopimus joiltakin osilta on ristiriidassa työsopimuksessa noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta on noudatettava työehtosopimuksen vastaavia määräyksiä.

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista silloin, kun työsopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi tai sen on tarkoitus jatkua yli kuukauden pituisen määräajan. Selvityksen antamisvelvollisuus koskee vain niitä keskeisiä ehtoja, joista ei ole sovittu kirjallisessa työsopimuksessa.
 
Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos ne eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvitys on annettava ilman eri pyyntöä.