Työsopimus

Työsopimukseen on tärkeää merkitä osapuolten nimet oikein. Etenkin työnantajayrityksen kohdalla on tärkeää tarkistaa, että on kirjattu oikea työnantaja. Työnantajan liikepaikan kirjaaminen auttaa erottamaan työnantajan, etenkin jos sopimukseen ei ole täydennetty yrityksen virallista nimeä.

Työn alkamisajankohta on hyvä sopia, jotta molemmille osapuolille on selvää, milloin työntekijän tulisi olla työnantajan käytettävissä.

Määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuus on perusteltava. Työnantajalla on siis oltava jokin aito peruste sille, miksi työsuhde on sovittu määräaikaiseksi eikä vakituiseksi, jos työsuhde on solmittu työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi. Lisäksi työntekijälle on annettava vähintään arvio sopimuksen kestosta.

Määräaikaisen sopimuksen on tarkoitus yleensä päättyä määräajan (perusteen) päätyttyä. Joskus työ ei kuitenkaan vastaa työpaikkailmoituksen kuvausta. Näitä tilanteita varten kannattaa pohtia koeajasta ja/tai irtisanomislausekkeesta sopimista (sekamuotoinen sopimus).

Irtisanomisajasta sopiminen tekee määräaikaisesta sopimuksesta ns. sekamuotoisen sopimuksen, jolloin työsuhde on voimassa määräajan päättymiseen saakka, jos sopimusta ei irtisanota ennen sitä. 

Mahdollinen koeaika on korkeintaan 6 kk työsuhteen alussa tai enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan koskaan yli 6 kk. Jos koeaika työsuhteeseen halutaan, kannattaa siitä sopia kirjallisesti työsopimuksessa. Joskus koeaikapurkuja yritetään tehdä siitä huolimatta, että koeajasta ei ole sovittu. Mikäli koeaikapurkua yritetään siis tehdä, tarkista ensin, onko koeajasta sovittu kirjallisesti.

Koeajan riskinä on se, että myös työnantaja voi silloin päättää sopimuksen heti, eli ilman irtisanomisaikaa.

Työntekopaikasta kannattaa sopia yksityiskohtaisesti. Jos työntekopaikaksi on sovittu esimerkiksi pääkaupunkiseutu, saattaa eteen tulla tilanne, jossa työntekijän päivittäinen työntekopaikka siirtyy Espoosta Vantaalle.

Lisäksi on tärkeää sopia etätyöskentelystä. Jos etätyöstä ei ole nimenomaisesti sovittu, ei työntekijällä ole oikeutta tehdä etätöitä.

Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, työsopimuksessa tulisi olla selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa. 

Tehtävät ilmaistaan ajoittain epämääräisesti ”työnantajan määräämät työt” tai muulla vastaavalla tavalla. Tämä antaa työnantajalle laajan mahdollisuuden muuttaa työntekijän työtehtäviä. Työsopimukseen tulisi merkitä sekä toimi että siihen liittyvät keskeiset tehtävät. Pelkkä titteli ei ole riittävä, vaan tärkeimpiä työtehtäviä olisi hyvä edes lyhyesti luetella. Tämä on molempien osapuolien etu, näin toimien ehkäistään riitatilanteita. Työsopimuksen osaksi voidaan liittää myös erillinen toimenkuvaus avaamaan sovittuja työtehtäviä tarkemmin. Jos suoraan työsopimuksen liitteeksi laitetaan toimenkuvaus, on se sitovampi kuin muu yleinen kuvailu tehtävien sisällöstä.   

Työsopimuksen alkaessa on ilmoitettava, mitä työehtosopimusta työnantaja noudattaa. Työehtosopimus saattaa myöhemmin kuitenkin vaihtua. Työsopimukseen kannattaa yksilöidä mahdollisesti sovellettava työehtosopimus. Jos työnantajan ei ole pakko noudattaa tiettyä työehtosopimusta, voidaan asiasta kuitenkin keskenään erikseen sopiakin. Jos mitään työehtosopimusta ei sovelleta, on työntekijänä keskeistä tarkistaa etenkin työsopimuksen lomarahaa, sairausajan palkkaa, raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa sekä matkakustannusten korvauksia koskevat kirjaukset. Jos näistä ei ole erikseen sovittu, ei laki takaa näitä perinteisesti työehtosopimusten enemmän turvaamia etuja.  

Palkasta tulee sopia mahdollisimman yksiselitteisesti ja selkeästi. Tyypillisiä riitatilanteita työsuhteessa syntyy epäselvästi kirjatun palkan suhteen. Lisäksi mahdolliset luontoisedut (esimerkiksi puhelin-, auto- ja ateriaetu) kannattaa kirjata sopimukseen. Tulee tarkentaa, sisältyvätkö edut rahapalkkaan vai saadaanko etu sen päälle. Jos työsuhteen alkaessa on keskusteltu jo myöhemmin toteutuvasta palkankorotuksesta, tämän voi lisätä työsopimukseen. 

Se, miten mahdollinen bonus on kirjattu työsopimukseen, on myös tärkeää. Ehdoton oikeus bonukseen tarkoittaa samalla, että edellytykset sen saamiselle on mahdollisimman yksiselitteisesti kirjattu työsopimukseen. Hyvä sopimus kertoo myös sen, maksetaanko tulospalkka/bonus työsuhteen päättyessä.  

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleisesti sovittu työaikalakia lyhyemmistä työajoista. Monissa työehtosopimuksissa on säännöllisen työajan enimmäismääräksi sovittu 7,5 tuntia vuorokaudessa tai 37,5 tuntia viikossa.

Työajasta voidaan sopia lain ja työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti työpaikalla. Katso lisätietoa mm. vaihtelevan työajan sopimuksista.

Lisätöistä työntekijä voi sopia työsopimuksessa, mutta ei ylitöistä – niistä on sovittava joka kerta erikseen tai lyhyeksi aikaa.

Jos työ on itsenäinen yrityksen osan johtamistehtävä, jossa työntekijä saa vapaasti päättää työajoistaan, on mahdollista, ettei työaikalakia sovelleta eikä ylityökorvauksiin ole silloin oikeutta. Ylityökorvauksista voi tällöin erikseen sopia.   

Työntekijälle kertyy työsuhteen aikana palkallista lomaa, eli ns. vuosilomaa. Vuosilomalaissa (162/2005) on säädetty yleisesti lomapäivien kertymisestä ja loma-ajan palkasta, mutta usein työehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmista ehdoista. Työsopimuksessakin voi sopia vuosilomalakia paremmista eduista, joten esimerkiksi työsuhteen alkuun kannattaa tarvittaessa neuvotella ylimääräinen palkallinen tai vähintäänkin palkaton loma-aika. 

Huomaa, että vuosilomapalkka on lakisääteinen ja lomarahasta sovitaan paikallisesti tai TES:ssa. Lue lisää lomarahasta.

Irtisanomisaika voi olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika voi olla työntekijän irtisanomisaikaa pidempi, mutta ei lyhyempi kuin työntekijän oma irtisanomisaika. 

Jos irtisanomisajasta on sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa, ei lain yleisiä irtisanomisaikoja noudateta. Kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta, onko siinä sovittu, että TES:ssa sovituista irtisanomisajoista on mahdollista poiketa työsopimuksella.  

Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu mitään, noudatetaan työsopimuslain yleisiä irtisanomisaikoja.

Huomioi, että allekirjoituspäivä ja työn alkamisajankohta voivat olla eri päiviä.

Työsopimuksessa saatetaan lisäksi sopia tarvittaessa esimerkiksi varallaolosta, lisätöistä, ulkomaantyöskentelystä sekä salassapito- ja kilpailukieltosopimuksista.

Jos työtehtävät voivat sisältää matkustamista kotimaassa tai ulkomailla, kannattaa tarkistaa työehtosopimuksen matkakustannuksia koskevat ehdot. Jos työehtosopimusta ei ole, on hyvä sopia matkakustannusten korvaamisesta työsopimuksessa. Suositeltavaa on, että matkakustannukset korvataan noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista. Myös mahdollisesta työajan ulkopuolisesta matka-ajasta voidaan sopia maksettavaksi erillinen korvaus etenkin, jos työhön kuuluu paljon matkustamista.  

Jos työnantajan aloitteesta sovitaan vaihtelevasta työajasta eli esimerkiksi ns. nollatuntisopimuksesta, on työnantajan annettava työntekijälle selvitys vaihtelevan työajan käyttämisen syistä ja arvio työn ennakoidusta määrästä. Selvityksen tarkoituksena on helpottaa työntekijän ajankäytön suunnittelua ja tulojen arviointia.

Lisätöistä työntekijä voi sopia työsopimuksessa, mutta ylitöistä ei – niistä on sovittava joka kerta erikseen tai lyhyeksi aikaa.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta. Ilmoitusta ei tarvitse antaa tilanteissa, joissa työsuhteessa sovellettavan ehdon muutos johtuu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muutoksesta.

Työntekijälle on annettava selvitys myös lakiin, sopimukseen tai käytäntöön perustuvasta oikeudesta työnantajan tarjoamaan koulutukseen.

Lisäksi työntekijälle on kerrottava työhön sovellettava työehtosopimus ja vakuutuslaitos, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta.

Työsopimuksen perustunnusmerkkejä ovat työn tekeminen sopimuksen perusteella, vastiketta vastaan, työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Työsopimuksen osapuolet eivät voi sopia, että sopimussuhteessa, joka täyttää edellä mainitut tunnusmerkit ei sovellettaisi työsopimuslakia. Jos työsopimus joiltakin osilta on ristiriidassa työsopimuksessa noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta on noudatettava työehtosopimuksen vastaavia määräyksiä.

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista silloin, kun työsopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi tai sen on tarkoitus jatkua yli kuukauden pituisen määräajan. Selvityksen antamisvelvollisuus koskee vain niitä keskeisiä ehtoja, joista ei ole sovittu kirjallisessa työsopimuksessa.
 
Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos ne eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvitys on annettava ilman eri pyyntöä.