Muun muassa kilpailukieltosopimukseen, rekrytointi- ja houkuttelukieltoihin sekä salassapitovelvollisuuteen liitetään sopimussakko. Sopimussakko on sovittu seuraus ehtojen rikkomisesta.
Käytännössä sopimussakko tarkoittaa ennalta sovittua rahamäärää, joka työntekijän on maksettava, jos hän rikkoo sopimusehtoa. Jos sopimussakosta ei ole sovittu, voi sopimuksen rikkomisesta seurata vahingonkorvausvelvollisuus.
Sopimussakko eroaa vahingonkorvauksesta siinä, että sopimussakkoa vaadittaessa työnantajan ei tarvitse osoittaa, että työntekijä olisi sopimusrikkomuksellaan aiheuttanut vahinkoa. Tästä syystä sopimussakot ovat usein kovia ehtoja. Sopimussakko toimiikin tehokkaana pelotteena.
Kuinka suuri sopimussakko voi olla?
Sopimussakon enimmäismäärästä ei ole määräyksiä muutoin kuin kilpailukieltosopimuksen osalta. Kilpailukieltoon voidaan sopia enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava sopimussakko. Enimmäismäärä voidaan ylittää silloin, jos työntekijä tekee johtamistyötä tai on johtamistyöhön rinnasteisessa itsenäisessä asemassa.
Sopimussakon tulee aina olla kohtuullinen. Kohtuuttoman suurta sopimussakkoa voidaan tietyissä tilanteissa sovitella. Sovittelu ei ole kuitenkaan automaattista eikä kohtuullistamisen varaan voi luottaa. Olennaista onkin pyrkiä välttämään sopimussakkoehtoja tai sopia kohtuullisista määristä.
