Hyppää sisältöön

Sopiminen

Työnantaja ja työntekijä voivat milloin tahansa sopia työsuhteen päättymisestä.

On suositeltavaa, että sopimus päättymisestä tehdään kirjallisesti. Sen osapuolen, joka myöhemmin väittää, että työsuhteen päättymisestä on sovittu, pitää pystyä osoittamaan sopimuksen olemassaolo ja sisältö todeksi.  

Jos sinulle tarjotaan sopimusta työsuhteen päättämisestä, muista, että päättämissopimusta ei ole koskaan pakko tehdä. 

Päättämissopimuksella työsuhde päätetään sopimalla siitä osapuolten kesken. Tai sitten kyse voi olla siitä, että sovitaan työntekijän irtisanoutuvan, mutta sovitaan ehdot, joilla näin tapahtuu.

Joskus työsuhde päätetään sopimalla, mikäli edellytykset työsuhteen jatkolle ovat heikentyneet ja molemmat osapuolet kokevat työsuhteen päättämisen olevan parempi vaihtoehto. 

Työnantajan näkökulma

Työnantajalle etu tai motiivi tällaisessa sopimisessa on yleensä siinä, että tekemällä työntekijän kanssa työsuhteen päättämisestä sopimuksen, työnantajan ei tarvitse yksipuolisesti irtisanoa työntekijää. Työnantaja voi siis olla varma, ettei työntekijä riitauta työsuhteeseen liittyviä asioita. Jos työnantaja irtisanoisi työsopimuksen ja työsuhteen päättämiselle ei ole ollut olemassa laissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, voitaisiin työnantajalta vaatia oikeudessa korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä (0 kk -24 kk palkkaa vastaava määrä).

Työntekijän näkökulma

Työntekijälle etu sopimisessa on lähinnä se ylimääräinen korvaus, jonka hän sopimuksella saa.

Työntekijälle ”haitta” on se, että päättämissopimuksella aikaansaa itselleen työttömyysturvassa niin sanotun karenssin, joka on 45 päivää työsuhteen päättymisestä. Työntekijällä ei siis ole oikeutta työttömyyspäivärahaan noin 1,5 kk ajan työsuhteen päättymisestä lukien.

Toisaalta karenssilla ei ole oikeastaan merkitystä, jos työntekijä saa vähintään 1,5 kk palkkaa vastaavan ylimääräisen korvauksen. Tämä siitä syystä, että kaikki työntekijälle tulevat ylimääräiset korvaukset jaksotetaan työttömyysturvajärjestelmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että niin monen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen kuin saa, niin vastaavan pituiselta ajalta ei saa työttömyyskorvausta. Käytännössä jos saa esimerkiksi kuuden kuukauden palkan ylimääräisenä korvauksena, ei saa kuuteen kuukauteen ansiosidonnaista päivärahaa. Tämä jaksotus kuluu päällekkäin karenssin kanssa, koska molemmat alkavat kulua työsuhteen päättymisestä. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että myös lomakorvaus jaksotetaan, mikä myös siirtää oikeutta päivärahaan.

”Haitta” on tietysti myös se, että sopimuksessa yleensä sovitaan, että sopimuksen tekemisen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole mitään muita vaatimuksia toisiaan kohtaan. Näin ollen sopimuksen tekemisen jälkeen työsuhteen aikaisten tapahtumien tai työsuhteen päättymisen lainmukaisuutta ei voi riitauttaa. 

Huomioitavaa ja pohdittavaa

Sopimusta kannattaa aina verrata siihen taustatilanteeseen, joka vallitsee: millaisessa tilanteessa sopimuksesta keskustellaan? Onko kyse siitä, että työnantaja on irtisanomassa työsopimusta taloudellisista ja tuotannollisista syistä vai onko kyse siitä, että yhtiö väittää, että sillä olisi työntekijän henkilöstä johtuvat perusteet työsopimuksen irtisanomiselle vai haluaako työntekijä itse lähteä?  Asiassa tulee siis tehdä arviota siitä, mitä oletettavasti tapahtuu, jos sopimusta ei tee. Ja toisaalta myös siihen, kenen aloitteesta sopimusta ollaan tekemässä. 

Yleensä asiaa verrataan irtisanomiseen, eli tilanteeseen, jossa sopimuksen tekemisen sijasta työnantaja irtisanoisi työntekijän. Näin ollen irtisanomisajan palkasta neuvoteltaessa lähtökohdaksi otetaan se irtisanomisaika, jota työnantajan tulisi noudattaa, jos työnantaja päättäisi työsopimuksen.  Nimenomaisesti järkevää on sopia siitä, että irtisanomisaikaa noudatetaan. Jos ei noudateta, menettää työntekijä eläkekertymän ja vuosiloman kertymisen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos sopimuksessa sovitaan, että työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa tai lyhyempää irtisanomisaikaa noudattaen, on tärkeää, että työntekijä ottaa tämän huomioon arvioidessaan erorahan / ylimääräisen korvauksen määrää.

Esimerkki

Työntekijän irtisanomisaika olisi 2 kuukautta. Sopimuksessa sovitaan, että työsuhde päättyy heti ja työntekijälle maksetaan 6 kuukauden palkkaa vastaava eroraha. Tällaisessa tilanteessa ylimääräistä ei makseta 6 kuukauden palkan verran vaan tosiasiassa 4 kuukauden palkan verran.

Työsuhteen päättyessä olet lisäksi oikeutettu saamaan lomakorvauksena pitämättömät lomat sekä myös muut mahdolliset palkkaerät työsuhteen päättymiseen asti, kuten esimerkiksi provisiot ja työaikasaldot.

Jos työntekijä irtisanottaisiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ei työsopimuksessa mahdollisesti sovittu kilpailukielto työsuhteen päättymisen jälkeen sido työntekijää. Jos työntekijä irtisanottaisiin näillä syillä ja yhtiön palveluksessa on vähintään 30 työntekijää ja työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, olisi työntekijä oikeutettu työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen (arvoltaan vähintään 1 kk palkkaa vastaava määrä) ja työterveyshuoltoon 6 kk työvelvoitteen päättymisestä. Lisäksi jos työntekijä on yli 55-vuotias, olisi hän oikeutettu muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan (1 kk palkkaa vastaava määrä) työvoimaviranomaisten toimesta, jos työsuhde päättyy taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. 

Jos teet sopimuksen, niin huomaathan, ettet ole oikeutettu näihin yllä mainittuihin, koska työsuhteesi ei pääty taloudellisista ja tuotannollisista syistä vaan se päättyy sopimukseen. Jos haluat nämä itsellesi varmistaa, tulisi niistä nimenomaisesti sopia. Myös muutosturvakoulutuksen ja muutosturvarahan osalta tulisi sopia jonkinlainen kompensaatio, joka ikään kuin kattaa ne.  

Työsuhteen päättämisestä sovittaessa tulee huolehtia, että ne asiat esimerkiksi yllä mainituista seikoista, jotka ovat itselle tärkeitä, mainitaan sopimuksessa. Muutoin niihin ei ole oikeutta. Huomaathan lisäksi, että vasta näiden ns. lakisääteisten korvausten päälle tulevat summat ovat ylimääräistä. Se mitä kukin pitää riittävänä ylimääräisenä korvauksena, on itse pohdittava. On tärkeää huomata, että ylimääräinen korvaus ei kerrytä eläkettä. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa muun muassa työsuhteen kesto, onko oletettavaa, että työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen ja jos irtisanoo, vaikuttaako se laittomalta sekä oma halu päättää työsuhde. Ylimääräistä voi olla myös muut ehdot kuin rahalliset ehdot. 

Huomaathan myös, että jos sinulla on esimerkiksi asuntolainassa jonkinlainen vakuutus työttömyyden varalta, ovat ne yleensä sidottuja siihen, että työsuhde päättyy taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Näin ollen sopimuksen tekemisen jälkeen tällaiset vakuutukset eivät lähtökohtaisesti ole voimassa. Tämä kannattaa varmistaa vakuutuksen myöntäjältä.

Vaikka sopimuksesta aiheutuu karenssi ja mahdollinen ylimääräinen korvaus jaksotetaan, kannattaa huolehtia siitä, että työnhaku on voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen koko ajan. Tämä siitä syystä, että mikäli työntekijä on liian kauan pois ”työmarkkinoiden käytettävistä” eli hänellä ei ole voimassaolevaa työsuhdetta eikä ole ilmoittautuneena työnhakijaksi, voidaan työttömyyskorvauksen maksaminen evätä kokonaan. Työttömäksi työnhakijaksi tulee siis ilmoittautua heti kun työsuhde on päättynyt.  

Verotuksen näkökulmasta korvauksesta on mahdollista hakea tulontasausta. Jos haluat hakea tulontasausta, tulisi sopimuksessa mainita, että korvauksen suuruus on määritelty työsuhteesi keston perusteella. Ei ole kuitenkaan mahdollista luvata, että verottaja hyväksyy tulontasauksen. Tämä tulontasaus tulee siis kyseeseen vain ylimääräisen korvauksen osalta. Voit saada verottajalta tarkempaa ohjeistusta asiassa. 

Päättämissopimuksessa olisi hyvä olla kirjattuna ainakin:

  • työsuhteen päättymispäivä ja maininta, että palkka maksetaan työsuhteen päättymiseen asti
  • palkan määrittely, jos ei kiinteä kuukausipalkka (eli jos palkan päälle tulee luontoisetuja tai työntekijällä on myös provisiopalkka)
  • työvelvoitteen päättymispäivä, jos aiemmin kuin työsuhteen päättyminen
  • lomakorvaus (määrä ja maksupäivä)
  • mahdolliset muut ”sisällä” olevat erät (määrä ja maksupäivä)
  • maksettava ylimääräinen korvaus (määrä ja maksupäivä)
  • vaatimuksista luopuminen (esim. ”Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole mitään muita kuin tästä sopimuksesta johtuvia vaatimuksia toisiaan kohtaan liittyen osapuolten väliseen työsopimukseen, työsuhteeseen tai sen päättymiseen”)
  • kilpailukieltosopimus ei sido, tai jos sitoo, siitä maksetaan korvaus
  • muut itselle tärkeät asiat, kuten esimerkiksi hyvä työtodistus ja puhelinnumeron siirtyminen

Sopimus ei ole laillinen ja sitä ei tarvitse noudattaa, jos sopimus työsuhteen päättämisestä on pätemätön. Sopimuksen pätemättömyyden voi aiheuttaa esimerkiksi se, että työntekijälle ei ole annettu riittävästi aikaa harkita sopimusta ja selvittää sen vaikutuksia. Sopimuksen pätemättömyyttä ei pääsääntöisesti aiheuta se, että työntekijä tulee sopimuksen teon jälkeen toisiin ajatuksiin. Sopimus on yleensä pätevä, jos asiasta on keskusteltu useaan otteeseen ennen sopimuksen tekemistä tai jos työntekijälle on hänen pyynnöstään annettu riittävästi aikaa harkita asiaa ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Koulutusvinkkejä aiheesta

Voit tutustua aiheeseen lisää myös jäsenetuihisi kuuluvassa työelämän verkkokoulutuskirjastossa.

Paikallinen sopiminen – mitä se tarkoittaa ja mitä uudistuksia on tullut?

Työsopimus ja työsuhteen eri muodot tutuksi

Muista että katsellaksesi Eduhousen koulutuksia, sinun tulee olla rekisteröitynyt verkkokoulutuspalvelun käyttäjäksi. Jos et vielä ole rekisteröitynyt palveluun, voit tehdä sen OMA+-palvelussa osiossa Webinaarit ja koulutukset