Usein kysyttyä vuosilomasta

Vuosiloma on työntekijän lakisääteinen oikeus lepoon ja palautumiseen työstä. Vuosilomasta säädetään vuosilomalaissa, ja sen määrä riippuu työsuhteesi kestosta ja työssäoloajasta.

Työntekijänä ansaitset lomaa 2 tai 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhteesi on kestänyt vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, kertyy sinulle lomaa 2,5 päivää/kuukausi. Vuosilomalain mukainen enimmäiskertymä on 30 päivää.  

Lomaa kertyy työssäoloperusteella lomanmääräytymisvuosittain, joka on 1.4. – 31.3. välinen ajanjakso. Olet työntekijä joko 14 päivän tai 35 tunnin kertymissäännön piirissä. Lähtökohta on, että lomaa kertyy sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana olet työskennellyt 14 päivänä. Jos työskentelet harvemmin, eikä sinulle kerry 14 työpäivän kuukausia tai vain osa kuukausista sisältää 14 työpäivää, ansaitset vuosilomaa niiltä kuukausilta, jolloin olet tehnyt töitä vähintään 35 tuntia. Jos työaikasi on vähemmän kuin 35 tuntia kuukaudessa, ei sinulle kerry vuosilomaa, mutta kuitenkin oikeus pitää vapaata.  

Voit pitää vuosilomaa työnantajasi määräämänä ajankohtana lomakauden aikana. Lomakausi on 2.5. – 30.9. välinen ajanjakso. Sen aikana olet oikeutettu pitämään 24 päivää lomastasi. Muun kertyneen loman voit pitää lomakauden ulkopuolella eli 1.10. – 30.4. 

Loman ajalta sinulle maksetaan lomapalkka, jonka tulee vastata normaalia, säännönmukaista palkkaasi. Vuosilomalaissa on säännökset, miten lomapalkka lasketaan eri palkkausmalleissa.  
 
Huomaathan, että joissain työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia vuosilomaa koskevia määräyksiä. Tarkista siis aina oma työehtosopimuksesi! 

Työnantajan tulee kuulla sinun toiveet loman ajankohdasta, mutta lopullisen päätöksen tekee työnantaja. Hänen on ilmoitettava sinulle loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on hänen ilmoitettava loman ajankohdasta kaksi viikkoa etukäteen.

Työnantajan tulee noudattaa lomakausia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit pitää kesäloman 2.5. – 30.9 välisenä aikana ja talviloman tämän, eli lomakauden ulkopuolella.  

Kesä- ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. Kaksi viikkoa (eli 12 arkipäivää) ylittävä kesäloman osuus voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos loman jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. 

Kyllä saat. Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkkaa, jonka määrä vastaa säännönmukaista palkkaasi. 

Jos sairastut ennen vuosiloman alkua, sinulla on oikeus pyytää lomasi siirtoa myöhempään ajankohtaan. Sairaus ei siis kuluta vuosilomapäiviä. 

Jos sairastut loman aikana, sinulla on oikeus pyytää lomasi siirtoa. Vuosiloma ei kuitenkaan siirry heti, vaan sinulla on kuuden päivän omavastuuaika. Omavastuuaika koskee yli neljän viikon vuosilomaa. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää oikeuttasi neljän viikon vuosilomaan.   

Vuosiloma ei siirry automaattisesti, vaan sinun tulee pyytää loman siirtoa viipymättä ja esittää työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestäsi (yleensä lääkärintodistus). 

Vuosilomalaki säätää vuosiloman siirtymisestä, jos työntekijä ei voi pitää sitä sairausloman vuoksi.  Myös näissä tilanteissa työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan.  

Kesäloman osuus voidaan antaa ensisijaisesti lomakauden (2.5. – 30.9.) aikana. Jos tämäkään ei ole mahdollista, annetaan se seuraavan kalenterivuoden lomakaudella. Jos tämäkään ei ole sairauden jatkumisen vuoksi mahdollista, annetaan se tuon seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. 

Talviloman osuus annetaan ensisijaisesti lomakauden ulkopuolella (1.10. – 30.4.). Jos tämä ei ole mahdollista, annetaan talviloma sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin talvilomakausi päättyy.   

Esimerkki:

Vuodelle 2025 tarkoitettu kesäloma annetaan ensisijaisesti lomakaudella eli 2.5. – 30.9.2025 välisenä aikana. Jos se ei ole mahdollista, annetaan se seuraavan vuoden lomakautena, eli 2.5. – 30.9.2026 välisenä aikana. Jos tämäkään ei ole mahdollista, vaan sairausloma jatkuu edelleen 30.9.2026, tulee vuosiloma antaa kalenterivuoden 2026 päättymiseen mennessä. Jos sairaus jatkuu edelleen 31.12.2026, maksetaan kertynyt loma rahassa lomakorvauksena.   

Talviloman osuus tulisi pitää lomakauden ulkopuolella eli 1.10.2025 – 30.4.2026. Jos tämä ei ole mahdollista, annetaan vuosiloma 1.10.2026 – 31.12.2026 välisenä aikana. Jos sairaus jatkuu edelleen 31.12.2026, maksetaan kertynyt loma rahassa lomakorvauksena.  
  

Tarkista myös työsuhteessasi sovellettava työehtosopimus. Siinä voi olla sovittu asioista laista poiketen.   

 Lisäksi on hyvä huomata, että jos työsuhteesi päättyy ennen kuin olet voinut pitää lomaa tai ennen kuin siitä on maksettu, maksetaan sinulle kertyneet vuosilomapäivät työsuhteen päättyessä lomakorvauksena.  

Lomapalkka on lakisääteinen ja maksetaan vuosiloman ajalta. Lomaraha ei perustu lakiin, vaan työehtosopimuksiin tai työnantajan käytäntöön.  

Koska oikeudesta lomarahaan ei ole säädetty laissa, on aloja ja työpaikkoja, joilla lomarahaa ei makseta.  Tavanomaisesti lomaraha on 50 % vuosiloma-ajan palkasta. Lomarahan maksaminen edellyttää usein sitä, että pidät vuosilomaa ja palaat takaisin lomalta työhön.   

Vuosilomalain mukaan lomaa kuluttavat arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäivällä  tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää.  
  
Tämä tarkoittaa, että myös lauantai kuluttaa lomaa. Näin on, vaikka työntekijä ei työskentelisi lauantaisin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos pidät viikon lomaa, kuluu viikon aikana kuusi lomapäivää.  Jos viikkoon sattuu osumaan kirkollinen juhlapäivä (eli arkipyhä), ei kyseinen päivä kuluta lomaa.   

Mitään niin sanottua lauantaisääntöä vuosilomalaki ei tunne. Lomaan ei siis tarvitse kuulua tiettyä määrää lauantaipäiviä. Loman ajankohta määrää sen, kuinka monta lomapäivää kuluu. Jos pidät lomasi tiistaista torstaihin, kuluu vain kolme lomapäivää.

Kannattaa kuitenkin huomata, että työnantajan ei tarvitse hyväksyä sitä, että pitäisit lomaa niin sanotusti muutaman päivän pätkissä, jolloin ikään kuin vältyttäisiin siltä, että lauantait kuluttavat vuosilomaa. Työnantaja voi edellyttää, että pidät loman kokonaisina viikkoina.   
  
Huomioi, että joissain työehtosopimuksissa on sovittu, että lauantait eivät kuluta lomaa. Tällaisia työehtosopimuksia ovat esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus. Myös KVTES:ssä on poikkeavia määräyksiä.  

Vuosiloma kuluu samalla tavalla osa-aikaisilla työntekijöillä kuin kokoaikaisilla työntekijöillä. Eli vaikka tekisit esimerkiksi kolmipäiväistä viikkoa, vuosilomaa kuluu silti niin kuin täyttä työviikkoa tekevällä työntekijällä (kuusi päivää viikossa). 

Jos olet kokoaikaisesti lomautettu vaikuttaa vuosilomasi kertymiseen se, kuulutko 14 päivän vai 35 tunnin säännön piiriin. Olet 14 päivän säännön piirissä, jos työtä työsopimuksesi mukaan on vähintään 14 päivää kuukaudessa. Samaan tapaan 35 päivän säännön piiriin kuulut silloin, jos työsopimuksesi mukaan työtä on vähintään 35 tuntia kuukaudessa.  
  
Kokoaikaisen lomautuksen ajalta vuosilomaa kertyy 14 päivän säännön piiriin kuuluville työntekijöille normaalisti lomautuksen ensimmäiseltä 30 päivältä, jotka ilman lomautusta olisivat olleet työntekijän työpäiviä. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvalle työntekijälle vuosilomaa kertyy lomautuksen alusta lukien 42 kalenteripäivän, eli 6 viikon ajalta. Lomautuksen kestäessä yli 30/42 päivää, ei vuosilomaa enää kerry ylimenevältä lomautusajalta.   
  
Mikäli lomautus toteutuu useassa jaksossa ja palaat lomautusjaksojen välissä työhön, alkaa laskenta alusta. Vuosilomaa kertyy siis jälleen 30/42 päivän ajalta uuden lomautusjakson alusta lukien.  

Vuosilomasääntö ei muutu 14 päivän säännöstä 35 tunnin sääntöön osalomautuksissa. Silloin kun lomauttaminen on toteutettu lyhentämällä työntekijän työaikaa siten, että kuukauteen sisältyvien työpäivien määrä on työsopimuksessa sovittujen työpäivien määrää pienempi, lomautuspäivät ovat työssäolon veroisia päiviä enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Lomaa kertyy siis normaalisti 6 kuukauden ajan lomautuksen alkamisesta. Tarkka määrä riippuu lomautuksen alkamisajankohdasta.
  
Jos lomautus jatkuu myös lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen (eli 31.3. jälkeen), aloitetaan uuden 6 kuukauden jakson laskeminen alusta.   

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli osalomautus jatkuisi vuosia, työntekijä ansaitsisi vuosittain vähintään puolet lomistaan. Myös sellaisilta kuukausilta, jolloin 14 päivää täyttyy, kertyy lomaa.