Työsopimus voidaan perustellusta syystä tehdä määräaikaiseksi. Laissa on säädetty rajoituksia, jotka koskevat työnantajan aloitteesta tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia. Jos työsopimus tehdään työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi, laissa olevia rajoituksia ei sovelleta.
Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi, jos työn luonne sitä edellyttää
Tällöin on kyse määrätyn työn tekemisestä tai sellaisesta lyhytaikaisesta työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti. Tällaisia töitä ovat lyhytaikaiset projektityöt ja kausiluonteiset työt. Kausiluonteisia töitä tehdään esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä matkailualalla.
Määräaikaisuuden perusteena voi olla sijaisuus
Sijaisuuden peruste voi olla mikä tahansa työntekijän poissaolo kuten vuosiloma, opintovapaa tai perhevapaa. Perusteena voi olla myös virallisissa oppi- ja koulutusohjelmissa tarkoitettu työharjoittelu.
Määräaikaisen työsopimuksen käyttö on mahdollista, jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä perusteltu syy.
Perusteen on oltava asiallinen syy, joka liittyy ajallisesti tai työn luonteen vuoksi kestoltaan rajoitettuun työhön. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi tuotantohuippujen tasaaminen tai tilauskannan vaihtelu.
Työsopimuslain perustelujen mukaan joillakin aloilla toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus voi olla peruste määräaikaiselle työsopimukselle. Pelkkä toiminnan vakiintumattomuus ei ole peruste, vaan sen tulee liittyä toiminnan aloittamiseen tai merkittävään laajentamiseen.
Määräaikaisen työsopimuksen katsotaan muuttuneen toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli työnantaja sovitun sopimuskauden päätyttyä sallii työntekijän jatkaa työntekoa.
Milloin määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä?
Pitkäaikaistyötön eli edellisen 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti työttömänä TE-palveluiden ilmoituksen mukaan ollut henkilö voidaan palkata enintään vuoden kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Työttömyyden yhtäjaksoisuus ei katkea enintään kahden viikon mittaisten työ- tai virkasuhteiden takia. Työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa voidaan uusia enintään kahdesti, mutta työsuhteiden yhteenlaskettu kestoaika ei voi ylittää yhtä vuotta.
1.6.2026 lähtien määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, kun kyseessä on työnantajan ja työntekijän ensimmäinen työsuhde tai kun osapuolten edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään viisi vuotta.
Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus voi kestää enintään vuoden. Sopimukseen liittyy myös irtisanomismahdollisuus: kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, voivat työnantaja ja työntekijä irtisanoa sopimuksen samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.
Työntekijällä on lisäksi oikeus pyytää ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä työnantajalta selvitys siitä, olisiko työsuhdetta mahdollista jatkaa joko toistaiseksi voimassa olevana tai perustellusta syystä määräaikaisena. Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa.
Jos työnantaja määräaikaisen työsuhteen päättyessä harkitsee uusien työntekijöiden palkkaamista samaan tai vastaavaan tehtävään, työnantajan on tarjottava työtä ensin määräaikaisessa työsuhteessa olleelle työntekijälle. Velvollisuus on voimassa ajan, joka vastaa kolmasosaa määräaikaisen työsuhteen kestosta. Jos työntekijä ei vastaa työtarjoukseen kahden viikon kuluessa, työnantaja voi tarjota tehtävää toiselle henkilölle.
Peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset
Työsopimuslaissa kielletään toistuvien peräkkäisten työsopimusten teko ilman perusteltua syytä.
Laki ei kiellä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, mutta niiden edellytyksenä on se, että työnantaja ei pyri peräkkäisillä työsopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää suojaa. Peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekeminen on mahdollista esimerkiksi silloin kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta määräaikaista sijaisuutta edellisen sopimuksen päätyttyä.
Toisaalta on muistettava, että jo ensimmäinen ilman perustetta tehty määräaikainen työsopimus on katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi. Mikäli toistuvien määräaikaisten sopimusten edellytykset eivät täyty, sopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana siitä lukien, kun määräaikaisuuden peruste ensimmäisen kerran puuttui.
Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.
Työnantajan selvitysvelvollisuus perhevapaiden yhteydessä
Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun määräajan mukaisesti. Kuitenkin jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on ilmoittanut raskaudestaan tai käyttänyt tai ilmoittanut käyttävänsä perhevapaata työsuhteensa aikana, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys siitä, miksi määräaikaisuus päättyy tai miksi työsuhdetta ei jatketa. Työnantajan pitää selvittää, mitä tehtävälle on tapahtunut ja miten työantaja suunnittelee hoitavansa työt jatkossa. Työnantajan on annettava kirjallinen selvitys oma-aloitteisesti viivytyksettä ja viimeistään määräaikaisen työsuhteen päättyessä.
Selvitysvelvollisuus koskee tilanteita, joissa työntekijä on ilmoittanut tai käyttänyt raskaus- ja vanhempainvapaita, hoitovapaata, tilapäistä hoitovapaata ja omaishoitovapaata. Myös poissaolo pakottavista perhesyistä tai perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi kuuluu velvollisuuden piiriin. Silloin, jos kyse on satunnaisen työkeikan päättymisestä, ei työnantajan tarvitse selvitystä antaa.
